Itä-Suomi elää osaamisesta. Alueen elinvoima nojaa vahvasti ammatilliseen koulutukseen, joka tarjoaa vuosittain noin 50 000 nuorelle ja aikuiselle väylän uuteen ammattiin tai osaamisen päivittämiseen. Kuitenkin koulutuksen saavutettavuus ja laatu vaihtelevat alueellisesti – erityisesti maaseudulla koulutus voi olla kaukana, vaihtoehdot rajallisia ja liian sukupuolittuneita.

Ammatillisen koulutuksen reformit ovat tuoneet mukanaan itseohjautuvuuden korostumisen. Opiskelijoilta odotetaan yhä enemmän kykyä suunnitella ja toteuttaa opintojaan itsenäisesti. Tämä voi olla voimavara, mutta myös iso riski. Itseohjautuvuus ei kehity tyhjiössä – se vaatii ohjausta, yhteisöllisyyttä ja pedagogista tukea. Kun lähiopetuksen määrä vähenee, opiskelijoiden kyky omaksua asioita ja motivaatio heikkenee. Opintojen laatu kärsii. Huolestuttavinta on se, että usko ammattitaitoon horjuu, niin opiskelijoilla kuin työnantajillakin.

Itseohjautuvuus ei kehity tyhjiössä.

Keskusteluissa nousee esiin epäilyjä siitä, riittääkö nykyopetus vastaamaan työelämän vaatimuksiin. Osaamisen kriteerit ovat muuttuneet – sen lisäksi, että osaa tehdä, pitää myös osata ajatella, arvioida ja uudistua. Tulevaisuuden työelämässä korostuvat kriittinen ajattelu, digitaaliset taidot ja kyky oppia jatkuvasti. Ne eivät synny tyhjästä, vaan vaativat vahvaa vuorovaikutusta. Yhden tai kahden tunnin koulupäivät eivät tätä tavoitetta tue, eikä anna oikeaa kuvaa työelämästä.

Työturvallisuus on saatava kuntoon. Ammatillisissa oppilaitoksissa tuotetaan tavaroita ja palveluita opiskelijatyönä, mikä tuo mukanaan erityisiä turvallisuusvaatimuksia. Työelämässä oppiminen on arvokasta, mutta se edellyttää toimivia rakenteita, ohjausta ja resursseja. Kun koulutuksen rahoitusta leikataan, vaarana on, että turvallisuus jää jalkoihin.

Nuorten valmistautuminen työelämään ei ole vain teknisten taitojen opettelua. Se on myös perehtymistä työelämän pelisääntöihin – oikeuksiin, velvollisuuksiin ja yhteisön jäsenyyteen. SAK:n ja Nuorten Akatemian kehittämät pelilliset oppimismateriaalit ovat hyvä esimerkki siitä, miten nuoria voidaan tukea tässä siirtymässä. Kun nuori ymmärtää, mitä työelämä häneltä odottaa – ja mitä hän voi itse odottaa – syntyy pohja vastuulliselle ja kestävälle työuralle. Vastuu on aina oppilaitoksilla ja työnantajilla.

Itä-Suomen tulevaisuus rakentuu osaamisesta, mutta se vaatii investointeja, ohjausta ja turvallisuutta. Ammatillinen koulutus ei ole vain väylä työhön – se on yhteiskunnallinen lupaus siitä, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja kuulua tähän yhteiskuntaan.

Niina Malm

kansanedustaja, SDP:n vpj, Imatra