Muutos oli välttämätön, jotta hyvinvointivaltion palvelulupauksesta ja palveluiden saatavuuden turvaamisesta voidaan tulevaisuudessakin huolehtia, kun väestö vanhenee ja alueelliset erot kasvavat. Jos uudistusta ei olisi tehty olisi tilanne johtanut tulevaisuudessa väistämättä yhä kasvaviin eroihin kuntien veroprosenteissa ja palveluiden saatavuudessa.

Samalla on hyvä todeta että, vaikka sote-lainsäädäntöä ja hyvinvointialueiden aloittamista valmisteltiin laajasti viime hallituksen ja jo sitä edeltäneiden toimesta, ei uudistus tule kerralla valmiiksi. Kyseessä on koko 2000-luvun isoin hallinnollinen uudistus ja se läpileikkaa koko hyvinvointivaltiomme keskeisiä periaatteita. Selvää on, että lainsäädäntöä ja toimintatapoja joudutaan viilaamaan tulevaisuudessakin vielä useaan kertaan.

Keskustelu näyttää julkisuudessa jääneen kiinni syyllisten etsintään.

Nyt voinee todeta, että kun rahoituslakia viime kaudella sorvattiin, olivat näkemykset tulevaisuuteen liian optimistiset. Yleinen kustannustason nousu, ostopalveluiden ja vuokralääkäreiden lisääntynyt käyttö ja osittain alibudjetointi jo uudistuksen alkuvaiheessa ovat kaikki merkinneet sitä, että hyvinvointialueiden talous on heti alusta lukien ollut vaikeuksissa, vaikka alueet ovat tehneet merkittävästi töitä toimintansa tehostamisen kanssa.

Tilannetta ei ole helpottanut lakiin kirjattu velvollisuus kattaa aiemmin kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Myös tämä säädös kirjattiin jälkikäteen katsottuna liian optimistisena ja nyt alueet ovat sen myötä joutuneet hätäisesti sopeuttamaan menojaan ja leikkaamaan palveluistaan, mikä on näkynyt surullisella tavalla massiivisina henkilöstön irtisanomisina ympäri maan.

Nyt monet hyvinvointialueet joutuvat tietoisesti valitsemaan, rikkovatko palvelulupaustaan vai rahoituslakia. Nyt olisi keskeistä avata kestämätön tilanne ja myöntää alueille lisäaikaa taloutensa pitkäjänteiseen hoitamiseen, muuten uhkana on palveluiden hallitsematon heikentyminen ja tätä kautta kustannusten kasvaminen tulevaisuudessa. Myös talouspolitiikan arviointineuvosto nosti raportissan lisäajan tarpeellisuuden.

Valitettavasti keskustelu näyttää julkisuudessa jääneen kiinni syyllisten etsintään ja siihen kenen vahtivuorolla mitäkin päätettiin. Tämä ei vie meitä yhtään eteenpäin. Jos emme saa tilannetta korjattua, niin korkeaa hintaa tästä maksavat kansalaiset, kun palvelut heikentyvät ja alueellinen eriarvoisuus jatkaa kasvuaan.

Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)