On syytä oikaista väite, että kuntien tämänhetkiset rahoitushaasteet johtuivat Marinin hallituksen sote-uudistuksesta. Tämä ei pidä paikkaansa. Sote-uudistuksen vaikutukset olivat Orpon hallitusohjelmaa myöten tiedossa, ja juuri siksi Orpon hallitus kirjasi ohjelmaansa selkeän lupauksen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta sote- ja TE-uudistusten jälkeiseen aikaan.

Hallitusohjelman mukaan:

“Kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan, tavoitteena turvata eri kokoisten kuntien mahdollisuudet järjestää peruspalvelut kaikkialla Suomessa.”

“Arvioidaan mahdollisuus määräaikaiseen korjaukseen, jotta minkään kunnan valtionosuuksien maksatus ei olisi negatiivinen.”

“Hallitus seuraa tarkoin kuntien mahdollisuuksia selviytyä kasvavista palvelukysynnöistä […] ja reagoi niihin.”

Tämä on Orpon hallituksen itselleen antama tehtävä – ja sen toteuttamatta jättäminen.

Kuten näemme, hallitus tunnisti ongelman. Se lupasi korjata sen ja varmistaa, ettei valtionosuusjärjestelmä aja yhtäkään kuntaa kohtuuttomaan asemaan. Mutta mitä tapahtui? Valtionosuusuudistus karahti karille ja lupaukset jäivät toteuttamatta.

Kuntien rahoituspohjan korjaus viivästyi, ratkaisuja ei tuotu pöytään eikä luvattua reagointia tehty. Tämä ei ole edellisen hallituksen syy. Nämä eivät ole sote-uudistuksen aiheuttamia “yllätyksiä”. Tämä on Orpon hallituksen itselleen antama tehtävä – ja sen toteuttamatta jättäminen.

Kouvola on tästä yksi valitettava esimerkki. Kuntatalouden ennustettavuus heikkenee, valtionosuudet laskevat odottamattomasti ja budjettiriskit kasvavat. Juuri niitä ilmiöitä, joita hallitusohjelmassa piti nimenomaisesti ehkäistä.

Se nyt vaan on niin, että kaupunkien ja kuntien – myös Kouvolan – talouden tiukka tilanne ja sen ennustettavuuden haasteet johtuvat siitä, että hallituksen lupaama valtionosuusuudistus jäi tekemättä.

Ei siksi, mitä edellinen hallitus teki. Ei siksi, mitä seuraava hallitus joskus tekee. Vaan siksi, mitä Orpon hallitus ei tehnyt.

Paula Werning

kansanedustaja (sd)