Tämä on huolestuttavaa paitsi yrittäjien itsensä, myös koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Silti liki puolet mikroyrityksistä pyrkii kasvuun.

Meillä on valtava, alihyödynnetty potentiaali mikroyrityksissä. Yksinyrittäjiä on maassamme yli 180 000, ja yhdessä pienten alle kymmenen hengen yritysten (mikroyritys) kanssa ne muodostavat merkittävän osan yrityskentästä. (Tosin Orpon hallituksen aikana näiden yritysten määrä on ollut joutuisasti laskeva.) Jokainen näistä yrityksistä voisi oikeilla kannustimilla ja tukitoimilla synnyttää uusia työpaikkoja. Mikrobarometri paljastaa, että suoraa potentiaalia löytyisi jo nyt 20–30 000 työpaikkaa.

Suoraa potentiaalia löytyisi jo nyt 20–30 000 työpaikkaa.

Erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on monelle yksinyrittäjälle suuri kynnys. Taloudellinen riski, monimutkainen byrokratia ja pelko epäonnistumisesta sekä riittämättömät tiedot työnanatajana toimimisesta estävät ottamasta ratkaisevaa askelta. Jos haluamme nähdä uusia työpaikkoja syntyvän, meidän on purettava näitä esteitä. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvää riskiä tulee pienentää, hallinnollisia velvoitteita keventää ja tarjota entistä käytännönläheisempää neuvontaa ja tukea.

On muistettava, että yksin- ja mikroyrittäjät eivät ole vain potentiaalisia työllistäjiä, vaan myös niitä, joiden arki on nyt erityisen haastavaa. Moni tekee pitkää päivää, mutta palkkioksi jää usein niukka toimeentulo ja epävarma tulevaisuus. Jos haluamme säilyttää yrittäjyyden houkuttelevana vaihtoehtona ja saada mikroyrityksistä lisää kasvua, meidän on parannettava yrittäjien toimintaympäristöä. Huomionarvoista Mikrobarometrin tuloksissa on myös, että erityisesti naisyrittäjillä ja yksinyrittäjillä on mennyt usko tulevaan. Tämä suunta on korjattava!

Suomen työllisyysaste ei nouse vain suuria investointeja odottamalla. Kasvun ja uusien työpaikkojen avain löytyy lähempää: yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien arjen helpottamisesta.

Tiina Räisänen

SDP Joensuun kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Myryn hallituksen jäsen