Kyse on ammattiliittojen nimeämästä potkulaista, jossa hallitus poistaa irtisanomisperusteista painavan syyn ja lisää irtisanomisperusteeksi alisuoriutumisen.

Työelämässä on työntekijöitä jotka jaksavat tehdä työt muita tehokkaammin, ottavat vastaan tarjottuja ylitöitä ja tekevät työhön liittyviä valmistelutöitä työajan ulkopuolella ilman palkkaa.

Suurin osa työntekijöistä on kuitenkin henkilöitä, jotka noudattavat työehtosopimuksen työaikoja ja määräyksiä, tekevät työnsä kiitettävästi, nauttivat vapaa-ajan harrastuksista ja perheen yhteisestä ajasta.

Lisäksi on työntekijöitä joiden elämäntilanne on hetkellisesti kriisissä, johtuen terveysongelmista, talousongelmista, avioerosta, läheisen kuolemasta tai työpaikkakiusaamisesta. Näissä tilanteissa työnantajan huipputyöntekijänkin työtaso voi laskea pitemmäksi aikaa.

Mitataanko työtehokkuus tuotteen valmistus- tai myyntimäärällä, asiakastyytyväisyydellä vai esimiehen kanssa vietetyillä kahvihetkillä?

Millä hallituksen suunnittelema alisuoriutumisen irtisanomisperuste jatkossa täyttyy, mitataanko työtehokkuus tuotteen valmistus- tai myyntimäärällä, asiakastyytyväisyydellä vai esimiehen kanssa vietetyillä kahvihetkillä. Mikä on esimiehen vastuu työnohjauksessa ja työpaikan positiivisen ilmapiirin luomisessa, jotta työntekijät eivät alisuoriutuisi?

Suomen kuntien työllisyyspalveluissa oli kesäkuussa 330 000 työtöntä työnhakijaa ja uusia avoimia työpaikkoja 31 000, Suomen työttömyysaste on EU- maiden toiseksi korkein. Potkulain sijasta, hallituksen pitäisi parantaa työssäjaksamisen tukimuotoja, jotta työttömien- ja sairauseläkeläisen määrä vähenisi.

Jarno Strengell

JHL- pääluottamusmies
JHL- ammattiliiton edustajiston jäsen
Mikkeli