Anne-Mari Tiainen

Tuupovaaraan on valmistunut uusi kaunis tsasouna. Se vihittiin käyttöönsä elokuun 7. päivä ja pyhitettiin Jumalansynnyttäjän Valamolaiselle ikonille, jonka juhlapäivä tuolloin on.

Joensuun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Aleksander Roszczenko toimitti tsasounan luona vedenpyhityksen ja siunasi sen pyhitetyllä vedellä vihmomalla. Vihkiminen ja sen jälkeen liturgia toimitettiin tsasounan pihalla, sillä suuri juhlaväki ei olisi millään mahtunut sisälle pieneen tsasounaan.

Kylän talkootyön näyte

Hoilolalaiset olivat järjestäneet venekyydityksen Lammassaareen ja juhlan lohisoppa- ja kahvitarjoilun. Paikalla oli myös Lintulan luostarin sisaristoa igumenia Ksenian johdolla. Nunnat ihastelivat somaa pientä tsasounaa, joka olikin heille tutunnäköinen. Samanlainen pienempi Antero Salosen rakentama ja sisarensa Tellervon kanssa lahjoittama tsasouna on nimittäin Lintulan luostarissa.

Kallionnyppylän päällä oleva Lammassaaren tsasouna ja sinne rannasta nousevat pitkät portaat rakennettiin Korpiselän Pitäjäseuran hankkeena ja Leader-rahoituksen avulla. Hoilolan kyläaktiivit tekivät mittavan määrän talkootyötä hankkeen vetämisessä, tsasounan rakentamisessa ja vihkimisjuhlan järjestämisessä.

– Tämä oli alueemme itäisin pienhanke. Yli 70 kyläläistä, mökkiläistä ja vierailijaa osallistui juhlallisuuksiin, kertoo Anna-Maria Hämäläinen Joensuun seudun Leaderista. Hänellä itselläänkin on sukujuuria Hoilolassa.

Tämä oli alueemme itäisin pienhanke.

– Itärajan tuntumassa, Korpijärven Lammassaaressa sijaitseva upea tsasouna on kaikille avoin hiljentymispaikka, täydentäen saaren retkeilyaluetta. Hanketta pyörittää Korpiselän Pitäjäseura, jonka tehtävänä on muun muassa ylläpitää rajakarjalaisia perinteitä, jatkaa Hämäläinen.

Tsasounan päärakentajina olivat Antero Salonen ja Ensio Matveinen.

– Idea tsasounasta oli kytenyt meillä jo pitkään, kun Korpiselkään ei päästä enää tekemään ristisaattoja, selvittää taustaa Antero Salonen.

– Matveisen Ension kanssa oltiin rakentamisessa peräänkatsojina, mutta melkein koko kylälistö tähän osallistui. Tämä on hoilolalaisten talkootyön näyte, mukana oli kymmenkunta kyläläistä, parhaimmillaan parikymmentä.

– Kodan ja tsasounan ovet ovat aina avoimina, ja luonto toivottaa vierailijat tervetulleiksi. Käyttäjien toivotaan kunnioittavan paikkaa ja pitävän sen siistinä, muistuttaa tsasounan isännöitsijäksi valittu Olli Tolvanen.

Praasniekkoja ja ristisaattoja itärajalla

Tuupovaarassa oli 6.8. Saarivaaran Kristuksen kirkastumisen tsasounan praasniekka ja kävellen tehty ristisaatto Saarivaarasta Hoilolaan. Lammassaaren tsasounan vihkimisjuhla oli siis 7.8. ja Tuupovaaran "praasniekkaputki" jatkui 9.8. Koveron kylän pyhittäjä Herman Alaskalaisen tsasounan praasniekalla.

Praasniekka on ortodoksinen temppelijuhla, jota vietetään kunkin pyhäkön nimikkopyhän tai -ikonin juhlapäivänä. Isä Vesa Takala on mies monen Tuupovaaran ristisaaton takana. Hänen mukaansa praasniekkoihin ja ristisaattoihin voi osallistua kuka tahansa ja tietoa niistä saa ortodoksisten seurakuntien sivuilta.

Tulevina vuosina järjestetään mahdollisesti vuorovuosin kävellen tehtävä ristisaatto Saarivaara-Hoilola ja kirkkoveneristisaatto Hoilola-Pörtsämö nyt kun Hoilolaan on saatu taas käyttökuntoinen kirkkovene, nimeltään Johannes. Pörtsämön erämaakalmistoon tehtävä kirkkoveneristisaatto on kymmeniä vuosia vanha perinne.