Janne Riiheläinen. Kuva: Antti Pitkäjärvi
Kolumni: Laatokalta länttä vastaan
Laatokka on Euroopan suurin järvi, jonka länsirannalta on vain kymmeniä kilometrejä Suomen rajalle. Alueluovutukset jatkosodan jälkeen tekivät järvestä Venäjän sisäjärven. Laatokka on myös osa Venäjän sisävesireitistöä, joka tekee mahdolliseksi liikkua Venäjän sisällä Mustaltamereltä Jäämerelle.
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon muutti rajusti Itämeren alueen strategista tasapainoa. Laatokasta tuli muutoksen myötä entistä tärkeämpi suoja-alue Venäjän laivastolle. Laatokalta voi nykyaikaisilla ohjuksilla iskeä lähes minne tahansa läntisen Euroopan alueelle.
Venäjän laivaston on harjoitellut ohjuskorvettien tuontia Kronstadtin kautta Nevaa pitkin Laatokalle. Syksyllä 2023 kokeiltiin liikettä kahdella Karakurt-luokan korvetilla. Seuraavana vuonna osana Okean 2024 -sotaharjoitusta tuotiin Laatokalle kaksi hieman isompaa Bujan-M-luokan ohjuskorvettia. Ne ajettiin aivan Laatokan länsiosiin, siis vain kymmenien kilometrien päähän rajasta. Näin viestittiin Natoon liittyneelle Suomelle ja sen liittolaisille voimaa.
Ukrainan onnistumiset Mustallamerellä ovat opettaneet Venäjälle, että laivastot ovat haavoittuvia. Laatokka tarjoaa turvapaikan, jossa alukset voivat toimia ilman drooni- tai miinauhkaa. Samalla asetelma tekee Laatokasta tärkeän tiedustelukohteen Natolle. Liittolaismaiden signaalitiedustelukoneet lentävätkin nyt vakituisesti Suomen itärajaa myötäillen myös tästä syystä.
Laatokka ei ole tärkeä pelkästään sotilaallisessa mielessä. Sen merkitys on suuri kahdella keskeisimmällä Putinin Venäjän valtiollisen ideologian osa-alueella. Laatokka on osa sekä Suuren Isänmaallisen sodan historiaa että Venäjän ortodoksisen kirkon menneisyyttä ja nykypäivää.
Toisen maailmansodan ja Leningradin piirityksen aikaan Laatokan yli kulki Elämän tie, jota kautta kaupunkia huollettiin ja ihmisiä evakuoitiin. Lähes 900 päivää kestänyt piiritys tappoi arviolta 600–800 000 kaupungin asukasta nälkään ja tauteihin.
Osana natsi-Saksan ja Suomen yhteisiä sotaponnistuksia kesällä 1942 toimi Laatokan Rannikkoprikaatin alla Laivasto-osasto K. Siihen kuului muun muassa saksalaisia KM-rannikkomiinaveneitä ja taistelulauttoja sekä neljä italialaista MAS-moottoritorpedovenettä. Lyhyeksi jääneen toimintansa aikana laivasto-osasto K yritti parhaansa mukaan häiritä Elämän tien liikennettä Laatokan itäosissa.
Valamonsaari luostareineen on toiminut vallan ja valtapelien näyttämönä.
Valamon saaressa sijaitseva tuhatvuotinen ortodoksinen luostari on yksi ortodoksisen kirkon nousun symboleita Venäjällä. Vuoden 2018 presidentinvaalien alla esitettiin Venäjän televisiossa paljon huomiota saanut dokumentti luostarin rappioitumisesta neuvostoaikoina ja Putinin ajan uudesta noususta.
Valamon kunnostuksesta ja merkityksestä koko Venäjälle puhui dokumentissa painokkaasti myös Putin itse. Tämä näytös jatkoi vuosisataista perinnettä, jossa Valamonsaari luostareineen on toiminut vallan ja valtapelien näyttämönä.
Putin vierailee ilmeisesti säännöllisesti Valamossa. Merkkinä tästä on usein Laatokan yllä kiertelevä Tupolev-214 -erikoiskone. Koneen tehtävänä arvaillaan olevan varmistaa presidentin toimivat ja turvalliset tietoliikenneyhteydet. Koneella saattaa myös olla ilmapuolustukseen liittyviä tehtäviä.
Venäjän presidentillä on ilmeisesti kaksikin loma-asuntoa Laatokalla. Toinen on aivan Suomen rajan lähellä Laatokan länsirannalla ja toinen Valamon saarella, luostarin kupeessa.
Laatokan alue kuuluu osana Pietarin vahvaa ilmapuolustusjärjestelmää ja näin suoja yltää myös presidentin loma-asuntoihin.
Valamo on tapaamispaikkana vahvasti symbolinen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi Krimin valtauksella 2014 ja jatkui Itä-Ukrainan valtaamisella “kapinallisten” avulla. Näitä “kapinallisia” johti aluksi venäläinen sotilastiedustelun upseeri Igor Girkin, sotanimeltään Strelkov. Kun hän katosi Itä-Ukrainasta 2014, astui hän takaisin julkisuuteen Valamossa, tapaamisessa äärikansallismielisen filosofin Aleksandr Duginin kanssa.
Tuorein Valamon symboliikkaa käyttävä tapaaminen Laatokan keskellä oli elokuun alussa, kun Putin oli kutsunut luokseen vieraaksi Valko-Venäjän diktaattorin Aljaksandr Lukašenkan.
Laatokka on siis tärkeä sotaisalle Putinin Venäjälle sekä konkreettisesti että symbolisesti. Laatokan avulla Venäjä voi hajauttaa laivastovoimiaan ja varmistaa toimintakykynsä, vaikka Itämeren hallinta menetettäisiin. Samalla Laatokka toimii osana Kremlin kertomaa suurta kertomusta Venäjän kansan kärsimyksistä, uskosta ja voimasta sekä sen nyt kokemasta uhasta.
Lähitulevaisuus näyttää, minkälaiseksi linnoitukseksi länttä vastaan Venäjä Laatokan rakentaa.
Janne "Rysky" Riiheläinen