JOENSUU / Arto Miettinen

Teollisuusliiton ammattiosasto 59:n toimistolla Joensuun Torikadulla palaa harmaana perjantaisena aamuna valot sen merkiksi, että ihminen on paikalla.

Ihminen on ammattiosaston puheenjohtaja Hannu Koistinen, joka on lupautunut lausumaan Itäsuomalaiselle viimeiset mietteensä istuvana puheenjohtajana. Jo vajaan viikon kuluttua tämän jutun julkaisusta, keskiviikkona 26. marraskuuta, ammattiosasto valitsee itselleen puheenjohtajan. Hänen nimensä ei ole Hannu Koistinen, ensimmäistä kertaa 20 vuoteen.

Oikeastaan Koistinen aikoi jättää puheenjohtajuuden jo viime syksynä, mutta osaston hallitus puhui hänet jatkamaan vielä vuoden. Koistinen suostui, koska tietää, ettei hommaan voi lähteä kylmiltään. Tulee tuntea kokoustekniikkaa, mutta myös alueen työpaikat, työehdot sekä hoitaa suhteita mediaan, kuten nyt tässä. Siinä on yllättävän paljon sarkaa.

– Alkuaikoina minulle soittelivat järjestäytymättömät työantajatkin ja kyselivät työehdoista, koska eivät halunneet lähteä liiton kanssa käräjöimään, Koistinen kuvaa.

Koistinen sanoo, että asioiden valmistelu vie aikaa. Muutenkin puheenjohtaja saa olla tavoitettavissa 24/7. Eilen puhelin soi illalla kahdeksan aikaan, kun osaston jäsenellä oli ongelmia työpaikallaan. Ja tämä sillä täsmennyksellä, että Koistinen toimii varsinaisena leipätyönään John Deeren Joensuun tehtaan työsuojeluvaltuutettuna.

– Eli jos kysyt sitä, että tuntuuko haikealta, niin ei pätkääkään. Meillä on ollut aina hyvä keskusteleva hallitus, joten ammattiosasto jää kyllä hyviin käsiin, Koistinen sanoo.

Ammattiosasto 59:n toimistolla Metalliliiton logot vaihtuivat liittofuusion myötä Teollisuusliiton väreihin muutamia vuosia sitten.

Konepajalla oli korpilakkoja lähes viikoittain. Kysymys niissä oli joistakin kymmenpennisistä palkankorotuksista.

Vieraalla maalla

Savon puolella Sonkajärvellä syntynyt ja varttunut Koistinen saapui Joensuuhun töihin Valtimon metsäkonekoulun kautta vuonna 1989. Deeren paikalla sijainnut tehdas oli tuohon aikaan nimeltään Rauma Repolan konepajan, sittemmin muun muassa Timberjack.

Tuohon aikaan työnantajan edustaja, konepajan henkilöstöjohtaja Kaija Varis, suositteli Koistista liittymään ammattiliittoon, ”koska työpaikoille ei haluttu mitään kiistoja”. Koistista tämä anekdootti huvittaa, kun sitä vertaa viime vuosien keskusteluun.

– Liitosta huolimatta konepajalla oli korpilakkoja lähes viikoittain. Kysymys niissä oli joistakin kymmenpennisistä palkankorotuksista, Koistinen kuvaa.

Vähin erin Koistinen eteni työsuojeluasiamieheksi, varavaltuutetuksi ja valtuutetuksi sekä lopulta ammattiosastonsa puheenjohtajaksi vuonna 2005.

Teollisuusliiton ammattiosasto 59 eli Joensuun Seudun Teollisuustyöntekijät on nykyään kooltaan Suomen suurimpia. Siinä on yli 2000 jäsentä käytännössä kaikilta Joensuun seudun teknologia-alan työpaikoiltaan, pois lukien Abloy, jolla on oma ammattiosastonsa.

Vaikka julkisuudessa liittojen jäsenmäärän vähenemisestä käydään jatkuvaa keskustelua, Koistinen sanoo oman osaston jäsenmäärän lähes kaksinkertaistuneen hänen puheenjohtajakaudellaan vuodesta 2025 alkaen.

Osittain kyse on teknolgia-alan työpaikkojen lisääntymisestä alueella, osin taas onnistumisissa ammattiosaston toiminnassa. Koistinen pitää esimerkiksi tärkeänä sitä, että osaston hallitukseen on löydetty edustajia laajasti PK-työpaikoilta, ei vain Deereltä tai Repolalta, kuten ennen vanhaan.

Hannu Koistinen työnsä äärellä esittelemässä 2018 Deeren Joensuun tehdasta Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallolle yhdessä tehtaanjohtaja Janne Haapasalon kanssa. Arkistokuva: Arto Miettinen

Näköalapaikalla

Koistinen itse on nauttinut osaston puheenjohtajana varauksetonta kannatusta. Ammattiliittonsa liittovaaleissa hän muun muassa oli muutamia vuosia sitten koko Suomen ykkönen yli 400 äänellään. Lisäksi hän on istunut liiton hallituksessa 11 vuoden ajan ja valtuustossa yhden viisivuotiskauden. Se on melkoinen vallan ja vastuun paikka ottaen huomioon, että liitto käytännössä neuvottelee lähes koko Suomelle yleisen palkkalinjan.

Julkisuudessa puhutaan prosenteista, vaikka Koistisen mukaan sisällöt olisivat tärkeämpiä.

– On kentältä tullut palautettakin. Olipa prosentti mikä hyvänsä, niin aina se on paska sopimus, Koistinen sanoo.

Liittovaaleissa saamallaan äänimäärällään Koistinen menisi heittämällä läpi myös Joensuun kaupunginvaltuustoon. On Koistinen istunutkin yhden kauden Joensuun valtuustossa sekä yhden kauden Pyhäselän kunnan varavaltuutettuna, ja päässyt silloin päättämään muun muassa Pyhäselän liittämisestä Joensuuhun.

Enää hän ei kuntapolitiikkaa halaja, sillä katsoo että jos istuu useammalla jakkaralla, niistä jokainen kärsii. Työtä riittää työsuojeluvaltuutetun tehtävässä, ja muu aika menee metsällä, kalassa, marjassa ja sienessä sekä kotipaikalla Sonkajärvellä.

Hannu Koistinen aikoo viettää ay-toiminnasta vapautuvan aikansa muun muassa metsällä, kalassa, marjassa ja sienessä.