Kuntien velvoite jatkaa kiinteistöjensä vuokraamista 21:lle uudelle hyvinvointialueelle, päättyy vuoden 2025 lopussa. Nyt hyvinvointialueet vähentävät tilojaan ja kunnille jää merkittävä määrä rakennuksia tyhjilleen, joita kukaan ei halua.

Lisäksi hyvinvointialueilla on tavoitteena vuokrata nykyisistä vuokratiloista pienempiä neliömääriä halvemmalla hinnalla, näin kuntien saamat vuokratulot eivät riitä rakennusten vaatimiin käyttökuluihin tai investointeihin.

Kuntien hyvinvointialueilta saamat vuosittaiset vuokratulot vaihtelevat tuhansista euroista kymmeniin miljooniin euroihin, vuokratilojen määrän mukaan.

Kyse on viivytystaistelusta.

Jos kunnat eivät suostu hyvinvointialueiden vaatimiin vuokranalennuksiin, on osa hyvinvointialueista ilmoittanut tiivistävänsä palvelutarjontaa, jolloin pienistä kunnista lähtee sosiaali-, terveys- ja pelastusalan työpaikat ja palvelut pois.

Etelä-Savon hyvinvointialueen terveyspalveluiden toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen, kommentoi Länsi-Savo lehdelle 5.11 seuraavasti ”mahdollisesti suljettavien sote-asemien palveluja ei tulla korvaamaan liikkuvilla palveluilla”.

Kyse on viivytystaistelusta. Tilinpäätösennusteiden mukaan, kymmenen hyvinvointialuetta tekee tänä vuona alijäämäisen tuloksen ja hyvinvointialueiden kumulatiivinen alijäämä on yhteensä 2,2 miljardia euroa.

Suomen hallituksen hyvinvointialueille ja kunnille suuntaama rahoitusvaje ajaa maaseudun palvelut ja yritystoiminnat alas. Suomen kulkuyhteydet-, omavaraisuus- ja pelastuspalveluiden tavoiteajat heikkenevät entisestään, samalla matkailun ja etätyön edellytykset kaupunkikeskusten ulkopuolella vähenevät.

Jarno Strengell, SDP, Mikkeli