Mielipide: Mitä velkajarru oikeastaan tarkoittaa?
Viime kuukausina olemme kuulleet paljon sanaa velkajarru. Se kuulostaa siltä kuin valtio olisi vetänyt käsijarrun päälle ja lopettanut velanoton kuin seinään. Moni ehkä ajatteli, että nyt suunta muuttuu ja talouden kurjistuminen päättyy.
Todellisuudessa itse velkajarru ei vielä pysäytä mitään. Se on enemmänkin viesti – lupaus EU:lle ja markkinoille, että Suomi on sitoutunut yhteisiin taloussääntöihin ja kykenee hoitamaan velvoitteensa tulevaisuudessa. Se on tapa vakuuttaa, että olemme menossa kohti alle 60 prosentin velkasuhdetta.
Käytännössä velkajarru kertoo valtion maksukyvystä, ei niinkään siitä, mitä tänään ja huomenna tapahtuu ihmisten arjessa ja riittävätkö rahat pian päivittäisiin tarpeisiin.
Todellisuudessa itse velkajarru ei vielä pysäytä mitään.
Me tiedämme, että väestömme ikääntyy ja tämä tuo kustannuksia. Mutta yhtä tärkeää on muistaa, että talous kasvaa vain, jos ihmisillä on mahdollisuus tehdä työtä ja yrittää. Ilman talouskasvua velka ei taitu.
Orpon hallitus kuitenkin lähti liikkeelle kovalla kiireellä. Moni päätös tehtiin nopeasti, ja seurauksena taantuma on syventynyt ja työttömyys lisääntynyt. Tämä osoittaa, että suhdannepolitiikan – talouden vaihteluiden – ymmärtäminen on hallituksessa ollut olematonta. Useat taloustieteilijät ja asiantuntijat ovat varoittaneet näistä asioista.
Meidän pitäisi nyt keskittyä pääasiassa siihen, miten estää pysyviä vaurioita, joita taantuma ja talousahdinko aiheuttavat.
Ensinnäkin pitkäaikaistyöttömyyteen tarvitaan nopeasti työllisyyttä parantavia keinoja. Kun työttömyys pitkittyy, ihmisen on yhä vaikeampi palata työelämään. Riski syrjäytyä kasvaa, ja yhteiskunta menettää valtavasti osaamista ja hyvinvointia.
Myös lapsiperheköyhyyteen pitää puuttua. Se ei ole vain tämän päivän haaste, vaan vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Tutkimukset osoittavat, että köyhyys voi periytyä. Siksi tämä on asia, jota ei saa sivuuttaa tulevissa päätöksissä.
Sitten vielä kolmas haaste ja vakavin haaste on itäisen Suomen tilanne.
Itä-Suomi elää poikkeuksellisen vaikeaa aikaa. Alueen talous ei elvy itsestään. Ilman tukea ja uusia ratkaisuja vaarana on, että koko alue jää pysyvästi heikompaan asemaan. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään osaa itäisestä Suomesta.
Velkajarru ei itsessään siis ratkaise näitä ongelmia. Se on symboli – lupaus ulospäin. Todellinen ratkaisu syntyy siitä, mitä ratkaisuja me teemme tähän vaikeaan taloustilanteeseen ja kuinka pian. Siitä, miten tuemme ihmisiä työllistymään, miten torjumme lapsiperheköyhyyttä ja kuinka pidämme itäisen Suomen elinvoimaisena.
Tanja Airaksinen
Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, varakansanedustaja (sd)
