Laki ohjaa julkisia hankintoja niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla ja sen taloudellinen merkitys on valtaisa. Nyt olisikin ollut syytä kuunnella jo lain valmisteluvaiheessa esille nousseita asiantuntijoiden esittämiä huolia ja valmistella laki huolellisesti eri sidosryhmiä kuunnellen.

Valitettavasti hallitukselle ei tähän riittänyt malttia, vaan laki puskettiin läpi ja annettiin eduskunnalle varoituksista piittaamatta. Hallitus hakee esityksellään kilpailun lisääntymisestä tulevia säästöjä mutta Suomessa on paljon alueita, joilla toimijoita ja siten kilpailua on vähän, joten säästötkin jäävät kysymysmerkiksi. Samalla kuntien hallinnollinen taakka kasvaa entisestään.

Näin merkittävää lainsäädäntöä ei voi tehdä hutaisemalla ja varoituksista välittämättä.

Keskeisin muutos on julkisomisteisten sidosyksiköiden eli niin sanottujen in-house -yhtiöiden käyttö. Suomen noin 2 700 in-house-yhtiötä tarjoavat kuntalaisille esimerkiksi ruokapalveluita, it-palveluita, kiinteistöhuoltoa tai muita tukitoimintoja. Jatkossa hankintayksikön tulisi omistaa vähintään 10 prosenttia sidosyksiköstä, joten esitys rajoittaa näiden käyttöä merkittävästi.

Esityksellä on arvioitu olevan isoja vaikutuksia kuntatalouteen etenkin lyhyellä aikavälillä. Kuntaliitto on arvioinut, että kustannukset voivat olla jopa yli puoli miljardia. On täysin selvää, että jo nyt talousvaikeuksien kanssa kamppailevat kunnat ja alueet eivät kaipaa enää yhtään kapuloita rattaisiin julkisen vallan taholta.

On kuitenkin hyvä, että esitys on hieman parantunut hallituksen alkuperäisistä kaavailuista. Omistusvaatimus ei koskisi pieniä, lakisääteistä tehtävää hoitavia sidosyksiköitä, kuten kirjastoja, eikä vesihuoltolaitoksia. Jätehuoltoa koskeva poikkeus on tarkoitus säätää osana valmistelussa olevaa tulevaa jätelain uudistusta. Tämä uudistus tulee nyt perata erityisellä tarkkuudella.

Samalla on tärkeää muistaa, että varsinkaan pienissä kunnissa ei ole mahdollisuutta ja resursseja laajoihin kilpailuttamisiin. Tällöin aitoa kilpailutilannetta ei pääse syntymään, eikä lainmuutos tuo säästöjäkään. Puhumattakaan siitä, että kilpailussa voitaisiin huomioida esimerkiksi sosiaali- tai työllisyysnäkökulmat.

On selvää, että näin merkittävää lainsäädäntöä ei voi tehdä hutaisemalla ja varoituksista välittämättä. Kunnille ja hyvinvointialueille pitäisi päinvastoin mahdollistaa hyvin toimivien ja työllisyyttä sekä taloutta tukevien toimintatapojen viisas jatkaminen. Nyt ei pidä kilpailun lisäämisen vimmassa rikkoa jo toimivia käytäntöjä.

Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)
Eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja