Mielipide: Palokki on vapautettava luonnolle ja matkailulle
Palokin voimalaitoksen purkaminen on ollut kuluneen hallituskauden kuuma peruna Pohjois-Karjalassa.
Pohjois-Karjalan kunnat käyttävät omistajaohjausvaltaa Pohjois-Karjalan Sähkössä. Ne ovat suhtautuneet voimalaitoskauppoihin avoimin mielin ja kannustaneet yhtiötä käymään neuvotteluja valtion kanssa. Voimalaitokselta tarvitaan neuvottelujen etenemiseksi lähtötietoja arvon määrittämiseksi, mutta omistajien osalta Palokin alueen arvonmääritystä tulisi tehdä myös alue- ja kuntatalouden sekä luonnon näkökulmasta.
Palokin kosket muodostavat yhdeksän kosken ketjun, jonka veroista ei eteläisestä Suomesta toista löydy. Voimalaitoksen myötä kosket ovat joko kuivuneet tai jääneet veden alle. Voimalan purkamisen myötä nämä kosket ennallistettaisiin. Ennallistamistoimista on kansainvälisten sopimusten myötä tullut iso bisnes, jossa tulee liikkumaan isot rahat.
Pohjois-Karjalan päättäjien on aika käyttää heille suotua valtaa omistajaohjauksessa.
EU- ja kansainvälistä rahoitusta on jo saatavilla. Palokin suhteen kustannusarvio koostuu lähinnä työllisyysvaikutuksista, jotka olisivat mittavat lisäten paikkakunnalle toimeliaisuutta jo ennallistamisen aikana. Tämän kokoluokan koskien ennallistamisen markkina- ja uutisarvo olisi valtava ja toisi imagohyötyä myös PKS:lle – puhumattakaan siitä, millainen matkailupotentiaali Heinävedellä odottaa.
Kaikki tuntevat Kolin, mutta kuinka moni tietää, että Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista? Sen matkailupotentiaali on ilmeinen, kunhan yhdeksän kosken ketju saadaan vapaaksi ja ennallistettua. Heinäveden ja Palokin matkailu on kehittynyt yhtä aikaa Kolin kanssa jo 1800-luvulla. Kolilta haettiin inspiraatiota taiteeseen ja Palokin koskista lohta juhlapöytiin.
Nyt katseet täytyy kohdistaa tulevaisuuteen: vapaat Palokin kosket olisivat piste i:n päälle luostarien, Koloveden kansallispuiston ja Heinäveden reitin kansallismaiseman muodostamassa kokonaisuudessa. Nyt on Pohjois-Karjalan päättäjien aika käyttää heille suotua valtaa omistajaohjauksessa.
Antti Saarelainen,
toiminnanjohtaja, Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri