Näin on ollut vieraiden mannerten valtauksista siirtomaiden rikkauksiin. Hitlerille nämä asiat loivat sodan reunaehdot, aseistaa ja ruokkia (kasvavaa?) kansakuntaa (muun muassa Könönen 2022). Samoja piirteitä näkee usea tutkija tänään Ukrainan ja Venäjän välisessä sodassa kuin aikanaan Saksan tarpeessa saada vilja ja maaperän rikkaudet hallintaansa. Venäjä on kuitenkin ilmoittanut, ettei se ole kiinnostunut viljasta ja kaivannaisista, joita ”sillä on riittävästi.” ”Länsi” sitävastoin tuntuu olevan kiinnostunut molemmista, onhan lännen omistuksessa siellä viljeltyä maata ja jonkinlainen ”diili” kaivannaisista?

Suomessa on selkeä ”kaksoisstandardi” ihmisoikeuskysymyksissä.

Näillä sodilla on kuitenkin ajallinen ero, YK:n synty kansainvälisine sopimuksineen, muun muassa hyökkäämättömyyssopimus, kielto sotaa käyvän maan aseistamisesta ja ihmisoikeuksien julistus, jotka kaikki liittyvät nyt käytävään sotaan. Hitler aikanaan totesi, että sopimukset ovat vain papereita, joita ei tarvittu ”aseveljien” kuten Suomen kanssa. Muutkin sopimukset oli rikottavissa kuten Venäjän kanssa solmittu ”Molotov-Ribbentrop” tai Saksan kanssa solmittu ”Ryti-Ribbentrop”, jolla yritettiin sotaa jatkaa. Ukrainen sodalla on yhteys Hitlerin ajattelun sopimusrikkomuksiin, joita on enemmän kuin 80 vuotta sitten, joten YK:n asema ja kv-oikeus on kyseenalaistunut.

”Hyökkäämättömyyssopimusta” rikkoi Venäjä helmikuussa 2022 ja sitä ennen, vuodesta 2014 oli alkanut venäläiseksi vähemmistöksi lukeutuvien loukkausten tie ja vuonna -22 alkoi sotaa käyvän maan aseistaminen, eli sopimusrikkomuksia on paljon jo ilman kaupallisten sopimusten rikkomisia. Kysymys on kansainvälisen sopimusjärjestelmän kriisistä, joka aiheuttaa inhimillisiä kärsimyksiä muuallakin kuin sotaakäyvissä maissa.

Sodan syy voidaan siis määritellä ”perussyiden” ulkopuolelle, ellemme ajattele Venäjän toimineen, estääkseen rikkauksien päätymistä ”lännen laariin”? Meillä Suomessa on selkeä ”kaksoisstandardi” ihmisoikeuskysymyksissä kuten Gazan-sota – taas kerran – osoitti. Myös USA:n ”demokratian vienti” on meillä hyväksytty kaukaisiinkin maihin, mutta venäjänkielisten oikeuksien puolustamista emme hyväksy Ukrainassa.

Nato on levittäytynyt kuin Hitlerin ”Barbarossa-suunnitelman” mukaan, jolloin kysymys oli raaka-aineista ja Euroopan – Hitlerin suunnitelman mukaisen – talousalueen laajentamisesta, jolloin olimme mukana kuten nytkin, oletetun vahvemman mukana.

Hannu Ikonen

Lieksa/Sisilia/Ispica