Kunnanvaltuuston tärkein tehtävä on turvata arkemme palvelut. Siellä päätetään monista arkipäivän asioista, kuten kouluista, liikuntapaikoista ja kaavoituksesta. Kunnan budjetti, eli se, mihin verorahat käytetään, on valtuuston käsissä. Esimerkiksi koulujen rakentaminen ja ylläpito kuuluvat kunnalle, mutta opetuksen sisältö tulee valtakunnallisista opetussuunnitelmista.

Myös kaupunkisuunnittelu ja palvelut ovat kunnan vastuulla. Missä rakennetaan uusia asuinalueita tai miten joukkoliikenne järjestetään? Entäpä kirjastojen, kulttuuripalveluiden ja urheilupaikkojen kehittäminen? Näistä päättää kunnanvaltuusto – ei valtio tai yksittäinen virkamies.

Hyvinvointialueiden valtuuston tehtävä on olla terveyden ja turvallisuuden tukena.

Monesti äänestäjät odottavat päättäjiltä ratkaisuja asioihin, jotka eivät edes kuulu heidän toimivaltaansa.

Hyvinvointialueiden valtuustot vastaavat ihmisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. He päättävät sairaaloiden ja terveyskeskusten toiminnasta, vanhustenhoidosta sekä lastensuojelusta. Myös pelastustoimi, kuten palo- ja pelastuspalvelut, kuuluvat heidän vastuulleen.

Rahoitus hyvinvointialueille tulee valtiolta, mutta valtuusto päättää, mihin varat käytetään. Valtuusto voi siis tehdä linjauksia ja painotuksia rahan kohdentamisesta. He voivat esimerkiksi kohdentaa enemmän resursseja mielenterveyspalveluihin tai vanhusten kotihoitoon – mutta eivät voi päättää, kuinka paljon rahaa valtio antaa heille käyttöön.

No mistä nämä valtuustot eivät päätä?

Monesti äänestäjät odottavat päättäjiltä ratkaisuja asioihin, jotka eivät edes kuulu heidän toimivaltaansa. Esimerkiksi opetuksen sisältö ja kouluruoka eivät ole kunnanvaltuuston päätettävissä, vaan ne määräytyvät kansallisella tasolla. Samoin hyvinvointialueiden saama rahoituspäätös tehdään valtiotasolla, eikä alueen päättäjät voi vaikuttaa siihen suoraan – ainoastaan siihen, miten rahat käytetään.

Jotta äänestäminen todella vaikuttaa, on hyvä tietää, mistä kuntapäättäjät ja hyvinvointialueiden valtuutetut voivat päättää. Kun ymmärrämme päätöksenteon rajat ja mahdollisuudet, osaamme valita ehdokkaita, joilla on realistisia tavoitteita ja joihin voimme vaikuttaa äänestämällä.

Äänestäminen on vaikuttamista, mutta vain silloin, kun tiedämme, mistä päätetään. Siksi jokaisen tulevan äänestäjän kannattaa ottaa selvää – ja käyttää ääntään viisaasti.

Tanja Airaksinen

varakansanedustaja Savo-Karjala (Sdp), Kuopion valtuutettu, Pohjois-Savon aluevaltuuston varajäsen