Marinin hallituksen aikana käynnistyi virtavesien suojeluhanke ja nyt Orpon hallitusohjelmassa on Palokin voimalaitoksen osto ja koskien ennallistaminen. Siihen on varattu määräraha.

Toivottavasti Palokin voimalaitoksen ostoprosessissa ei juututa hallitus vastaan oppositio -asetelmaan, sillä kyse on merkittävimmästä padon purkamisesta Euroopan mittakaavassa. Yhden padon purkamisella tulee lähes 10 kilometriä pitkä 11 kuohuvan kosken reitti. Putouskorkeus on huima 20 metriä ja kutualuetta 30–40 hehtaaria. Yläpuolinen Juojärven vesistö on erinomaisessa ekologisessa tilassa ja siellä on hyvä lohikalojen kasvaa. Lappeenrannasta Vaikkojoelle tulee 1500 kilometriä vapaata virtavettä lohikalojen vaeltaa.

Kosket tunnettiin ”forellin kalastajien eldoradona” 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Järvilohia ja taimenia saatiin paljon. Alueelle rakennettiin kalastajia varten majoitusta, muun muassa majataloja, joita siellä vieläkin on ja joita nykyisin kunnostetaan.

Juojärvi on Pohjois-Savon maakuntajärvi – savolaiset ymmärtävät hyvän päälle. Juojärvi on muinaisjärvi, jonka vedenpinta on suunnilleen samalla tasolla (101 metriä merenpinnan yläpuolella) kuin syntyessään noin 9200 vuotta sitten jääkauden jälkeen. Kivikauden ihmiset haapiolla meloessaan ovat nähneet samat kiviset rantamaisemat kuin nykyajan soutelija. Vedet ovat virranneet Palokin koskien kautta noin 4000 vuotta alapuolisiin Saimaan vesistöihin, kunnes Outokumpu Oy rakennutti Palokin voimalaitoksen tehtaan tarpeisiin vuonna 1961 ja möi sen Fortumille, joka taas edelleen Pohjois-Karjalan Sähkölle. Palokin voimalaitos on pienehkö, alle 10 megawattia. PKS:n sähkön kokonaismyynnistä sen osuus on vain pari prosenttia ja koko Suomen vesivoimasta vain 0,2 prosenttia.

Maakunnan eri paikkakunnilla on ollut vuoden aikana Itä-Suomi Unioni ry:n järjestämiä tilaisuuksia liittyen Palokin voimalaitoksen ennallistamiseen. Yhden tilaisuuden järjestäjänä olen ollut itsekin Outokummussa. Tilaisuudet ovat olleet suosittuja ja paikalle on tullut tuvantäydeltä väkeä, myös kuntapäättäjiä. Tilaisuuksien luennoitsijat ovat alan huippuosaajia ja yleisökeskusteluille oli varattu aikaa. Tilaisuudet on taltioitu ja nähtävissä www.isury.fi.

PKS:n omistajat ovat maakunnan kunnat (ei operatiivinen johto), joilla on erilaisia määriä osakkuuksia, Joensuulla eniten. Omistajat voivat ajatella laajemmin maakunnan etua kuin operatiivinen johto. Päätökset on hyvä perustua tiedolle siitä, mitä Palokin voimalaitoksen myynnistä seuraisi omistajille, mitä ennallistamisesta seuraisi matkailulle ja virtavesien ekologialle sekä millaista työmaata koskialueen rakentaminen tarkoittaa.

Käsitykseni mukaan näissä tilaisuuksissa kuntapäättäjät ovat saaneet faktatietoa Palokin voimalaitoksen vaihtoehtoihin liittyen. Tilaisuuksissa on ollut innostunut, suvaitsevainen ja toiveikas tunnelma.

Maakunta hyötyy Palokin pienvoimalan myymisestä. Koskien uudelleen rakentaminen voi tuoda maakuntaan työtä arviolta 30–40 miljoonan arvosta. Investointeja matkailurakennuksiin, infraan, esimerkiksi Kolin tyyppisesti. Rahoitusta on tiettävästi saatavissa yksityisiltä tahoilta, valtiolta ja muun muassa eurooppalainen Open Rivers Program on jo myöntänyt 1,9 miljoonaa Nälön padon purkuun, ” Euroopan suurimmalle ennallistamisprojektille”. Voimalaitoksen kauppahinta jää kuntaomistajalle käytettäväksi. Orpo on luvannut kaupanteon yhteydessä neuvotella myös siitä, miten omistajakunnat jatkossa hyötyisivät sähkömarkkinoista.

Lappi on hyvä esimerkki matkailustrategialle – tulisi ajatella koko maakuntaa.

Matkailuelinkeinon tuottoa on vaikea ennustaa ja se riippuu maakunnan kyvystä yhteistoimintaan laadukkaiden palvelujen rakentamisessa. Luontomatkailu maakunnassa voi merkittävästi piristyä ja ennallistetuista koskista voi tulla Kolin veroinen kohde. Lappi on hyvä esimerkki matkailustrategialle – tulisi ajatella koko maakuntaa, eikä niin, että kun meidän kunta ei saa tuota hyvää, ei toinenkaan sitä voi saada.

PKS:n toimitusjohtaja on lehtihaastatteluissa tuonut esille Nälönvirta-kalatien, vaihtoehtona voimalaitoksen myymiselle ja Nälön padon purkamiselle. Tämä PKS:n tilaama ja konsulttien tekemä suunnitelma on julistettu salaiseksi, eivätkä puolueettomat asiantuntijat voi arvioida suoalueella kulkevan ojan toimivuutta. Oma arvioni on, että jos PKS itse olisi vakuuttunut sen toimivuudesta, olisi rakentaminen jo alkanut.

PKS:n johto on investoinut uuteen turbiniin ja toimitusjohtajan lausuntojen mukaan hän luottaa säätösähkön markkinoilla pärjäämiseen. Markkinat ovat kuitenkin varsin kilpaillut ja halvimman tarjouksen antajia on muitakin. Toivottavasti operatiivinen johto ei suunnittele lyhytaikaissäännöstelyä Juojärven reitillä, sillä seurauksina voi olla rantojen sortumisia johtuen nopeista vedenpinnan vaihteluista, jopa jään pettämisestä talviaikaan. Yhtiöllä ei tietääkseni ole lyhytaikaissäännöstelyyn lupaa, mutta voimayhtiöt esimerkiksi Kemijoella ovat toimineet vesilupien vastaisesti.

Esko Jumppainen

puheenjohtaja
Kirkas Juojärvi ry