Selvitys: Palkkatuen loppuminen ajaa yhdistyskentän ahdinkoon
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys on julkaissut tilannekuvan palkkatuen loppumisen vaikutuksista Pohjois-Karjalan yhdistyksiin ja kuntiin.
Selvitys osoittaa, että palkkatukimuutos heikentää työllistämisen mahdollisuuksia, kaventaa palvelutarjontaa ja lisää painetta kunnille ja hyvinvointialueelle ennaltaehkäisevän työn vähetessä. Tilannekuva on ensimmäinen systemaattinen koonti palkkatuen loppumisen vaikutuksista Pohjois-Karjalan yhdistyskenttään.
Vuoden 2025 alusta palkkatuen hallinnointi siirtyi kunnille, mutta valtionosuuksia leikattiin 37 miljoonalla eurolla. Pohjois-Karjalan työllisyysalue keskeytti uusien palkkatukihakemusten käsittelyn helmikuussa 2025 määrärahojen loputtua. Yhdistysten toimintaedellytyksiä heikentävät samanaikaisesti myös valtionavustusten leikkaukset.
Pohjois-Karjalan yhdistyksissä alkoi vuonna 2024 yhteensä 257 palkkatukityösuhdetta, vuonna 2025 enää 87. Palkkatuen päättymisen vaikutukset tulevat näkymään asteittain vuodesta 2025 eteenpäin. Selvityksen yhteydessä toteutettuun kyselyyn vastanneiden yhdistysten osalta maakunnassa menetetään tänä vuonna arviolta 249 työpaikkaa.
Tämä kasvattaa entisestään Pohjois-Karjalan synkkää työttömyystilastoa.
– Tämä kasvattaa entisestään Pohjois-Karjalan synkkää työttömyystilastoa, kertoo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtaja Sanna Heinonen.
Suuria lukuja selittää se, että yhdistyksistä 77 prosenttia joutuu supistamaan toimintojaan ja 18 prosenttia lopettaa toimintansa kokonaan. Tämän seurauksena maakunnan ennaltaehkäisevä toiminta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut vähenevät. Yhdistysten merkittävimmän valtiollisen rahoittajan, sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA), avustukset kohdistuvat nekin ennaltaehkäisevään työhön.
Palkkatuen loppumisen ja valtionavustusten leikkausten kerrannaisvaikutukset kohdistuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin – esimerkiksi ikäihmisiin, pitkäaikaistyöttömiin, nuoriin, tukea tarvitseviin perheisiin ja maahanmuuttajiin. Kunnille ja hyvinvointialueelle tämä merkitsee kasvavaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja kustannusten siirtymistä julkiselle sektorille.
Tilannekuvan on laatinut Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys keväällä ja kesällä 2025 osana selvityshanketta, joka toteutettiin AKKE-rahoituksen ja Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston tuella.