Muuttunut turvallisuustilanne ja Nato-jäsenyytemme merkitsevät myös Suomessa tarvetta puolustusmenojen merkittävälle kasvulle tulevaisuudessa. Jo keväällä hallitus linjasi puolustusmääräahojen nostosta 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.

Sen jälkeen vauhti on kiihtynyt. Naton huippukokous Haagissa päätti jäsenmaiden puolustusmenojen nostosta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tästä 3,5 prosenttia ohjattaisiin suoriin puolustusmenoihin ja 1,5 muihin puolustusta ja turvallisuutta tukeviin menoihin, kuten sotilaallista liikkuvuutta edistäviin liikennehankkeisiin sekä kyberturvallisuuteen.

Korotukset ovat merkittäviä. Esimerkiksi tänä vuonna Suomi käyttää puolustukseen 2,5 % bruttokansantuotteesta, mikä merkitsee noin 6,5 miljardia. Jokainen prosentin korotus merkitsee noin kolmen miljardin lisämenoja, kun samaan aikaan hallituksella ei ole ollut esittää keinoja millä se aikoo tulevan lisärahoituksen kattaa.

On selvää, että tarvitsemme laajan paketin keinoja tulevien puolustusmenojen kattamiseksi. Tämä pitää sisällään niin verotuksen vahvistamista kuin myös sopeutusta muilla julkisen sektorin alueilla. Tarvitsemme myös EU:n yhteisiä toimia, jotta rajalliset resurssit ovat parhaassa käytössä. Keskeistä on, että keinoista käydään politiikassa avointa keskustelua ja yhteistä parlamentaarista valmistelua.

Sotilaallinen varautuminen hallitsee myös keskustelua julkisten menojen käytöstä. Esimerkiksi tulevissa liikenneinvestoinneissa niin sanotut sotilaallisen liikkuvuuden kohteet ohjaavat liikennepolitiikkaa vahvasti. Ihmetystä herättävät esimerkiksi liikenneministeri Ranteen puheet jopa 4 miljardin sotilaallisen liikkuvuuden paketista pohjoiseen. Puolustus on tärkeä näkökulma, mutta se ei voi peittää alleen koko maan tasapuolista liikenneverkon kehittämistä turvallisuus ja huoltovarmuus huomioiden.

Samalla on tärkeää, että emme aseta turvallisuutta ja maanpuolustusta sekä hyvinvointiyhteiskuntaamme vastakkain. Ei ole kestävää politiikkaa, jos esimerkiksi kaikki maanpuolustukseen tulevaisuudessa tulevat määrärahojen lisäykset ovat poissa koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista.

Puolustusmenojen lisäyksellä on selkeä tarve ja puolustustamme tulee vahvistaa yhdessä muiden Naton jäsenmaiden kanssa. Samalla on kuitenkin tärkeää rakentaa tasapainoinen ja pitkäjänteinen kokonaisuus, jotta kasvaneiden puolustusmenojen kanssa pidetään huolta myös rajaturvallisuudesta, erityisesti Itä-Suomessa, sekä myös yhteiskunnan muistakin tarpeista.

Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)