Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehdessä pam 5/2024 kerrottiin osa-aikatyön täysipäiväisestä stressaavuudesta. Yhteensä 130 000 työntekijää tekee PAMin aloilla osa-aikatyötä ja heistä 67 prosenttia on naisia.

Osa-aikatyö on kuormittavaa, kun se ei ole oma valinta vaan vastentahtoista, kun kokoaikatyötä ei ole tarjolla. Tällaisia palkansaajia oli 95 200 vuonna 2023, ja heistä noin puolet palvelualoilla.

Vastentahtoinen osa-aikaisuus aiheuttaa usein köyhyyttä. Työntekijä joutuu hakemaan sosiaalitukia, kuten työttömyys- ja asumistukea, joita hallitus nyt innolla leikkaa. Tukien pieneneminen voi pakottaa yhä enemmän tekemään kahta tai useampaa työtä, jota jo nyt 15 prosenttia jäsenistä tekee PAMin jäsenkyselyn (2023) mukaan. Kuormitus entisestään kasvaa, kun useasta työstä palautuminen painaa, ja on ainainen huoli toimeentulosta sekä työstä ja arjesta selviytymisestä.

Työntekijöiden karu kokemus on, että työvuorot ovat lyhentyneet ja vaikutusmahdollisuudet omiin työvuoroihin heikentyneet.

Jäsenkyselyn mukaan vastentahtoista osa-aikatyötä tekeviltä edellytetään keskimääräistä useammin työasioihin liittyvän viestinnän seuraamista ja työnantajan sovellusten asentamista omaan puhelimeensa. Työstä on vaikea irtautua vapaa-ajallakin, vaikka työtunteja on vähän. Kun palkka ei riitä, täytyy olla jatkuvassa hälytysvalmiudessa ja kärkkyä puhelimen äärellä sairaslomien takia tarjottavia lisätunteja.

Työnantajilla ei ole halua parantaa osa-aikaisten asemaa tarjoamalla kokoaikatyötä vaan pikemminkin päinvastoin. Vähittäiskaupassa tekoälyä käytetään tehostamisen välineenä ja monissa kaupoissa on siirrytty tekoälypohjaiseen työvuorosuunnitteluun. Työntekijöiden karu kokemus on, että työvuorot ovat lyhentyneet ja vaikutusmahdollisuudet omiin työvuoroihin heikentyneet.

Hallitus ei vaadi yrityksiltä kokoaikaisten työsuhteiden tarjoamista, vaikka se näennäisesti tavoittelee osa-aikatyön vähentämistä ja kokoaikatyön lisäämistä. Todellisuudessa hallitus ja työnantajat hyvässä yhteisymmärryksessä pyrkivät lisäämään paikallista sopimista ja heikentämään työehtosopimusten yleissitovuutta. Näin palkkaerot saadaan kasvuun ja naisvaltaiset matalapalkkaiset palvelualat ikuiseen palkkakuoppaan ja köyhyyteen.

Jaana Haverinen