Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli huhtikuussa 2,6 miljoonaa työllistä, joista määräaikaisessa työsuhteessa noin 380 000 palkansaajaa. Määräaikaisen työsuhteen perusteeksi on vaadittu sijaisuus, kausiluonteisuus, projekti, harjoittelu tai työntekijän pyyntö. Määräaikaisista työsopimuksista 80 prosenttia kestää alle vuoden.

Suomen 2023–27 hallitusohjelmaan on kirjattu esitys, jossa jatkossa vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen voisi solmia ilman erityistä perustetta, tätä lakimuutosta ollaan nyt viemässä vauhdilla eteenpäin.

Oikeistohallituksella on kiire toteuttaa pitkäaikaisia muutoshaaveita työelämän lakeihin.

Vakituisten työsopimusten vähentäminen ja määräaikaisten työsopimusten keinotekoinen lisääminen koskisi erityisesti nuoria aikuisia ja naisia, siirtäen esimerkiksi lasten hankintaa epävakaan työtilanteen ja toimeentulon vuoksi. Jo nyt työsopimuksen kuuden kuukauden koeaika tuo epävarmuutta esimerkiksi ammatinvaihtoon.

Nykyisellä kokoomus- ja perussuomalaisvetoisella oikeistohallituksella on kiire toteuttaa pitkäaikaisia muutoshaaveita työelämän lakeihin helpottamalla irtisanomista, vähentämällä työntekijöiden luottamusedustajien oikeuksia, heikentämällä lakko-oikeutta ja ammattiyhdistystoimintaa sekä vaikeuttamalla uuden oppimista eli aikuiskoulutukseen osallistumista.

On oikein pohtia, miten työnantajan taloudellisia ja henkilöstöriskejä voidaan vähentää, mutta nyt hallituksen toimet näkyvät lähinnä työllisyystavoitteen epäonnistumisena sekä valtion velan kasvuna.

Jarno Strengell

kaupunginvaltuutettu SDP, JHL-pääluottamusmies, Mikkeli