Joensuulainen Martti Vaskonen matkustaa toukokuun aikana Norjan raja-aseman kautta Venäjän Murmanskiin, Karjalan tasavaltaan ja lopulta Viron kautta takaisin Suomeen. Matka kestää arviolta ainakin kaksi viikkoa.

Martti Vaskonen

Perjantai, 23.5.2025

Lotinanpelto (Lodeinoje Pole) on Pietari Suuren perustama kuten Petroskoi (Pietarintehdas, Petrozavodsk) 1700-luvun alussa. Lotinanpellossa valmistettiin puulaivoja ja tykit niihin tulivat Petroskoista. Maaorjia lukuunottamatta työvoima liikkui ennenkin. Jopa Joensuussa voit törmätä sukutaustaltaan italialaiseen Primiettaan, jonka esivanhemmat ovat tulleet opettamaan tykkien valmistusta Petroskoihin. Lotinanpelto on tie- ja junaliikenteen risteysasema, jossa on lähes 20 000 asukasta. Vein Askon asemalle, mistä on helppo lähteä kohti Narvan raja-asemaa Virossa julkisilla kulkuneuvoilla. Oma reittini oli pitempi, koska autolla Viroon pääsee vain Peipsjärven eteläpuolelta Pihkovan kautta tietä E77. Matka on aivan liian pitkä, noin 600 km ja viisumin viimeinen päivä on vasta 4.6.2025, joten päätän hidastaa vauhtia ja ajan vain Olhovaan (Volhov, Волхов).

Olhova on sopivan kokoinen 50 000 asukkaan kaupunki ja sen halkaisee Olhavanjoki. Mikään turistirysä kaupunki ei ole. Merkittävin nähtävyys on 1926 käyttöönotettu vesivoimalaitos, mikä tuottaa edelleen sähköä alumiinitehtaalle. Toinen merkittävä työnantaja Olhovassa on FosAgro (ФосАгро). Se on yksi Venäjän johtajista mineraalilannoitteiden osalta, puhutaan siis yli puolen miljoonan tonnin vuosituotannosta.

Keskustan ruutukaava-alueelta löytyi sopiva hotelli ja jäin sinne kolmeksi päiväksi. Jouduin koko matkan ajan käyttämään käteistä, mikä on kiusallista etenkin ruuhka-aikoina. Mutta toisinkin voi käydä. Tilasin Olhavan kahvilassa oluen ja ruokalistan kuvan perusteella annoksen, mutta en saanut sitä maksetuksi. Käteiskassa tässä paikassa oli liian pieni ja olut ei kuulunut valikoimiin. Sain kehotuksen mennä viereiseen markettiin ja ostaa oluen sieltä. Samalla sain 5000 ruplan (55 euroa) setelin vaihdetuksi. Tällä välin myyjä oli kattanut pöydän, maksoin ja join tuomani oluen annoksen kera. Ruoka ei vastannut täysin listan kuvaa, mutta myös asiakas oli kaukana ihannetapauksesta. Mutkatonta palvelua joka tapauksessa. Käytin perjantain laajassa rantapuistossa valokuvaamiseen. Keskustassa hotellin edessä rakennettiin kuumeisesti esiintymislavaa. Aukiolla vietetään Kemistin päivää 24. lauantaina. Juhla alkaa klo 16 ja kestää klo 22 saakka. Koko päivän ohjelma on maksuton. Kaduilla olevat myyntiteltat on viritelty maksavia asiakkaita varten

Kuva: Martti Vaskonen

.

Lauantai 24.5.2025

Läksin heti aamulla pyöräilemään, koska rantoja riitti tutkittavaksi. Uusia rakennuksia rannoilla ei ollut vaan ne olivat edelleen vapaasti kuljettavia puistoja. FosAgrolla on tehtaan lähellä kaksi terveysasemaa ja juhlapäivästä huolimatta parkkipaikalta kävelee miehiä työvaatteissa kohti tuotantolaitoksia. Kaupunki on kasvanut kiinni tehtaaseen. Alkuillasta FosAgron veteraanijärjestö (eläkeelle siirtyneet) tulivat juhlapaikalle iloisena kulkueena seuraamaan lämmittelybändien jälkeen alkavaa ohjelmaa. En jaksanut jäädä ohjelman loppuun vaan käännyin kotimatkalle.

Lokinpesä auton katolla. Kuva: Martti Vaskonen

Matkan varrella omaan majapaikkaan (hotellikompleksi Otdohni, Отдохни) on market “vitoskauppa”. Siellä huomasin, että omistusoikeus on vahvalla perustalla. Lokki oli tehnyt pesänsä pakettiauton katolle ja ominut sen. Joku huomaavainen ihminen oli tuonut pesän viereen vesiastian, ettei emon tarvitse jättää hautomista kesken. Ilmeisesti rikoin pesintärauhaa ja muutaman varoitusäänen jälkeen huomasin herra lokin jo suunnittelevan lentopommitusta, joten jätin kuvaamisen sikseen. Melontareissuilla olen huomannut kajakin kanteen läsähtävän montakin lokkien omaa merkkauspakkausta, enkä halua tulla merkatuksi julkisella paikalla. Kaupasta hankittujen eväitten kanssa sain kulkea rauhassa.

Sunnuntai 25. ja maanantai 26.5.2025

Venäjä pitää itseään entistä enemmän ortodoksisena kansakuntana. Sunnuntai on lepopäivä silläkin tavoin, että alkoholin myynti kaupoissa on kielletty. Otin sunnuntain samalla tavoin lepopäivänä ja maanantaina tutustuin rautakaupan valikoimiin ja hintoihin. Kirjakaupan onnistuin löytämään, mutta en paperikarttaa. Opettelin reitin Oredezin ja Lugan kautta Pihkovaan hotellin netissä ja kirjoitin tärkeimmät asiat vihkoon. Ajomatkaa kertyisi 250 km, joten tankkasin auton ja tarkistin jäähdytysnesteen yms. pientä huoltoa.