Itä- ja Pohjois-Suomea koskevat EU-liittymissopimuksen mukaiset harvaan asutun alueen erityspiirteet, joissa nimetään alueen pysyviksi maantieteellisiksi haasteiksi esimerkiksi pitkät välimatkat ja harva asutus.

Edellä mainittujen seikkojen takia alueet ovat olleet oikeutettuja EU:n koheesiopolitiikan mukaisiin tukiin. Nyt hallitus on kuitenkin vähin äänin valmistelemassa nykytukien uutta kohdennusta, mikä toteutuessaan merkitsisi kymmenien miljoonien siirtoa pois näiden alueiden TKI -ja yritysrahoituksesta.

Pohjois-Karjalasta siirretään pelkästään yritystukirahoitusta yli 7 miljoonaa. TKI-rahoituksen siirto on noin 4 miljoonaa, joka on pois maakunnan tutkimus- ja kehityshankkeista. Tukien siirto alueelta pois on tässä työllisyystilanteessa katastrofaalinen virhe. Tämä ei ole millään mittarilla kestävää kasvupolitiikkaa. Puheet ja teot ovat jälleen kerran kaukana toisistaan.

Tukien siirto alueelta pois on tässä työllisyystilanteessa katastrofaalinen virhe.

Aluekehitysrahoituksen tehtävä on tasoittaa maiden sisäisiä eroja ja tukea näin alueiden kehitystä tasapainoisesti. Itä-Suomi on edelleen useilla mittareilla muuta maata jäljessä, joten nyt olisi perusteltua tukea rajamaakuntien kasvua. Ukrainan sota ja sulkeutunut raja ovat heikentäneet Itä-Suomen tilannetta entisestään.

Arviointien perusteella rahoituksella on ollut merkittävä rooli Itä-Suomen talouskehityksen ja osaamisen vahvistamisessa sekä työllisyyden turvaamisessa. Se on ollut monin paikoin tärkeässä asemassa esimerkiksi saavutettavuuden kuin myös koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamisessa.

Samaan aikaan hallituksen Itä- ja Pohjois-Suomi toimeenpano-ohjelmien valmistelu jatkuu jatkumistaan, kun tahtotila on mitä on. Yritysbarometrit kertovat myös karua viestiä Itä-Suomen maakuntien tilanteesta ja työttömyys on noussut ennätyslukemiin eikä käännettä ole näkyvissä.

Budjettiriihessä Itä-Suomelle ei juuri panostuksia herunut, mutta sen sijaan yrityksille tärkeästä alueellisesti kuljetustuesta leikattiin lähes kolmannes. Nyt hallitus on siis omilla toimillaan edelleen heikentämässä tilannetta. Itä-Suomen asia ei siis näytä kiinnostavan.

EU:n tukipolitiikkaa on tarkoitettu turvaamaan alueiden tasaveroista kehittymistä ja varmistamaan osaltaan koko maan huomioinen. Siksi tästä periaatteesta on syytä pitää vahvasti kiinni, jotta koko Suomea tasapuolisesti kehittävää aluepolitiikkaa voidaan jatkaa tulevaisuudessakin.

Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)