Kolumni: Hallitus ja todellisuus
Jo kauan on näyttänyt siltä, että maan hallitus elää eri todellisuudessa kuin kansa.
Tämän olisi pitänyt kirkastua kaikille viime viikolla, kun pääministeri Orpo arvioi HS:n Vieraskynä-palstalla hallituksen olevan onnistumassa tavoitteessaan vakauttaa velkasuhde vaalikauden aikana. Orpo sanoi näkemyksensä perustuvan valtiovarainministeriön arvioon.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö sanoi tuoreeltaan, että ministeriö ei ole tehnyt sellaista arviota. Orpo ei perääntynyt, vaan vetosi ministeriön tekemään skenaariolaskelmaan. Sen mukaan jos ihan kaikki hallituksen säästötoimet ja niiden työllisyysvaikutukset toteutuisivat tavoitellusti, niin velkasuhteen kasvu pysähtyisi vuonna 2027 ja jatkaisi taas kasvuaan vuonna 2028.
Tälle nauravat naurismaan aidatkin.
Kohta puolet kansasta pystyy ostamaan vain punalaputettua leipää, mutta hallitus paukuttelee henkseleitään ikiomassa todellisuudessaan.
Velkasuhteen kasvun pysähtyminen sopivasti hallituskauden viimeisen vuoden aikana perustuu Valtion Eläkerahastosta otettavaan miljardin euron pikavippiin. Hallituksen mielestä pikavippi ei ole lainaa eikä velkaa, vaan siltarahoitusta. Velka on velkaa, mutta ehkä tätä velkaa ei oikeasti aiotakaan maksaa takaisin.
Haaveissa on mukava elää, mutta ei maata voi johtaa haaveilemalla. Jo kauan on tiedetty, että hallituksen säästötoimet eivät toteudu edes puoliksi, ja niiden työllisyysvaikutukset ovat tähän asti olleet negatiivisia. Hallitus lupasi säästötoimillaan 100 000 uutta työpaikkaa, mutta se on onnistunut kadottamaan entisiäkin 50 000. Lisäksi hallitus lupasi puolittaa toimeentulotuen saajien määrän, mutta heitä on tullut lisää 17 000. Nyt hallitus suunnittelee perustoimeentulotuen alentamista ja jopa mahdollisuutta evätä se kokonaan. Tämä suoranainen julmuus perustuu oletukseen, jonka mukaan köyhät ovat laiskoja tuilla makaajia.
Haaveisiin ja työttömien kurittamiseen tuntuu uskovan myös uusi työministeri Matias Marttinen, joka ensi töikseen ilmoitti uskovansa hallituksen saavan aikaan ne luvatut 100 000 uutta työpaikkaa.
Lopullinen ero hallituksen puheiden ja tekojen välille repesi puoliväliriihessä, kun hallitus päätti antaa rikkaille lisää verohelpotuksia ja maksaa ne ottamalla lisää lainaa. Lisätalousarvion mukaan lainanottoa lisätään tänä vuonna miljardilla eurolla, ja velat maksetaan dynaamisilla vaikutuksilla. Tämäkään sanapari ei tarkoita mitään, sillä se perustuu tarkoitushakuisiin laskelmiin, joiden mukaan rikkaille kertyvä varallisuus valuu alaspäin luoden lisää investointeja ja työpaikkoja.
Hallitus on epäonnistunut ihan jokaisessa tavoitteessaan, mutta ei myönnä tehneensä yhtään virhettä. Vika on aina muissa: työttömät ovat laiskoja, duunarit vaativat mahdottomia, yritysjohtajat ovat surkeita, oppositio ja media valehtelevat ja suurin syyllinen kaikkeen on yhä vieläkin Marinin hallitus.
Hallitus on sairastunut ylimielisyyden tautiin. Pääministeri laskettelee valheita, valtiovarainministeri haukkuu oppositiota ja kansaa, sosiaali- ja terveysministeri vetäytyy vastuustaan syyttämällä hyvinvointialueita ja hallituspuolueiden kansanedustajat räkyttävät sosiaalisessa mediassa syytöksiä joka suuntaan. Kukaan ei näe vikaa omassa toiminnassaan.
Kohta puolet kansasta pystyy ostamaan vain punalaputettua leipää, mutta hallitus paukuttelee henkseleitään ikiomassa todellisuudessaan.
Sakari Timonen
Kirjoittaja on juukalainen paluumuuttaja, bloggaaja ja juristi.