Mielipide: Kansallisarkisto hylkäämässä Joensuun – kulttuuriperintö vaarassa
Itä-Suomelle 2020-luku on ollut vaikeuksien aikaa: itäraja on ollut suljettu koronan ja sittemmin sodan takia, ja monet palvelut ovat siirtyneet kauemmas.
Säästöt ja sulkemiset ovat iskeneet myös kulttuuriperinnön ja kansallisen muistin vaalijoihin. Pari vuotta sitten sulkeutui Suomen Kirjallisuuden Seuran toimipiste Joensuussa. Perjantaina 20.3. Kansallisarkisto ilmoitti, että sen tavoitteena on sulkea Joensuun toimipiste.
Asia on vaikea historian opiskelijoille ja tutkijoille: Joensuussa on erityisesti panostettu arkisto- ja asiakirja-alan koulutukseen, ja nyt yksikkö on vaarassa hävitä. Taustalla ovat tietenkin talouden brutaalit leikkaukset, mutta lisäksi Kansallisarkistossa tuntuu vallitsevan illuusio, että digitaalisuus pelastaa kaikessa.
Muutoksia on valmisteltu ilman avointa keskustelua.
Arkistoaineistoja aiotaan siirtää varastoihin (joita ei ole vielä rakennettu) ja toimittaa joko hyvin hitaana ilmaispalveluna tai hyvin kalliina maksupalveluna. Tällä hetkellä digitoituna on joitakin prosentteja paperisista aineistosta. Yhteiset vuosisataiset muistivarantomme ovat rahan panttivankeina.
Muutoksia on valmisteltu ilman avointa keskustelua, ja jopa historian ammattilaisen on ollut vaikea saada siitä tietoa. Monille sukututkijoille tai satunnaisemmille tiedon etsijöille todellisuus valjennee vasta, kun ovet ovat jo säpissä. Joensuun seutua eivät uhkaa vain talouden vaan myös kulttuuriperinnön leikkaukset. Poliitikoilla on viimeinen hetki vaikuttaa.
Anu Lahtinen
Historian professori
Suomen Historiallisen Seuran puheenjohtaja
