Kolumni: Tuplatarkkailuluokalla
Viime viikolla Suomen taloudesta kuultiin vain huonoja uutisia. Työttömyys on kasvanut uuteen ennätykseen ja Suomi joutuu liiallisen velkaantumisen takia EU:n alijäämämenettelyyn eli niin sanotulle EU:n tarkkailuluokalle.
Nämä asiat eivät kuitenkaan tunnu hirveästi huolestuttavan hallitusta, sillä sehän on onnistunut lisäämään työn tarjontaa eli suomeksi sanottuna työttömien määrää. Tarkkailuluokka oli ennen eduskuntavaaleja ja on ollut koko Orpon hallituksen ajan aivan hirvittävä mörkö, ja sille joutumisen välttämisellä on perusteltu ennennäkemättömiä leikkauksia terveydenhoitoon, työttömyysturvaan ja sosiaaliturvaan. Nyt tarkkailuluokka tuntuu olevan hallitukselle muuten pikkujuttu, mutta se todistaa leikkauspolitiikan oikeaksi ja oikeuttaa leikkaamaan lisää.
Hallitus uskoo vankasti, että talous lähtee nousuun pienituloisten toimeentuloa leikkaamalla ja antamalla miljardiluokan veronkevennykset kaikkein rikkaimmille. Moneen kertaan on todistettu leikkaamisen taantuman keskellä olevan pahin mahdollinen toimenpide, mutta meillä uskotaan kuolleen hevosen nousevan piiskaamalla.
Meillä uskotaan kuolleen hevosen nousevan piiskaamalla.
Talouden tarkkailuluokalle siis joudutaan, mutta vähemmälle uutisoinnille on jäänyt Suomen joutuminen tuplatarkkailuun. Viime viikolla Euroopan komissio asetti Suomen myös sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle kasvavan eriarvoisuuden riskin johdosta.
Komission raportin mukaan Suomi on vajonnut EU:n keskiarvon alle nuorisotyöttömyyden, kokonaistyöllisyyden, kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen, työttömyysprosentin ja 18–24-vuotiaiden koulutuksen kesken jättävien nuorten osuudessa. Raportissa nostetaan esille myös terveydenhuollon tila. Riittäviä terveydenhuollon palveluita vaille kokee jäävänsä niin moni suomalainen, että heidän määränsä muodostaa kriittisen indikaattorin.
Näin tomii leikkauspolitiikka, mutta silti Orpon hallitus on ottanut ja tulee ottamaan paljon enemmän velkaa kuin paljon parjattu edeltäjänsä otti keskellä koronakriisiä ja puolustusvalmiuden kiireellistä nostamista vaatinutta Venäjän Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa.
Tähänastiset leikkaukset eivät vielä riitä, vaan hallitus on nyt kääntänyt katseensa viimesijaiseen sosiaaliturvaan eli toimeentulotukeen. Se on antanut esityksen, jonka mukaan kaikkien toimeentulotukea leikataan 2-3 prosenttia, 150 euron suojaosa poistetaan ja jos hakija ei noudata kehotusta hakea ensisijaisia etuuksia, voidaan perusosaa alentaa 50 prosentilla. Toimeentulotuen perusosa yksin asuvalle on 593,55 euroa kuukaudessa, mutta perustuslakivaliokunnankin mielestä se voidaan jopa puolittaa vaarantamatta perustuslain takaamaa ihmisarvoista elämää, kunhan puolittamisen kestoa vain rajoitetaan.
Tämä on epäinhimillisen julmaa ja suoranaista ilkeyttä. Toimeentulotuen saajien joukossa on tuntematon määrä käytännössä työkyvyttömiä, jotka eivät kykene edes ilmoittautumaan työnhakijoiksi. He ovat hallituksen mielestä turhaa ja kotona huvikseen laiskottelevaa sakkia, jonka nälkä kyllä pakottaa ryhdistäytymään. Monella ei ole edes kotia, mutta sekin puute korjautuu menemällä töihin niihin olemattomiin työpaikkoihin.
Hallitus tuntuu ajattelevan, että jokainen köyhille annettu euro velkaannuttaa valtiota vähintään miljoonalla, mutta jokainen rikkaille annettu miljoona pompauttaa talouden nousuun.
Tämän hallituksen jäljet tulevat olemaan hirveät.
Sakari Timonen
Kirjoittaja on juukalainen paluumuuttaja, bloggaaja ja juristi.
