Mielipide: Historian tutkimusta
Itäsuomalaisessa oli 19.9. juttu uuden väitöskirjan julkaisusta. Väitöskirjan aiheena on ollut tutkimus Punainen Karjala suomalaisen neuvostoihmisen synty. Suomalaiset osana Moskovan propagandakoneistoa 1920–1937.
Karjala on aina kiinnostanut historiantutkijoita, mutta yksi aihe on jäänyt vähälle huomiolle, jos ei jopa kokonaan unholaan. Aihe veisi tutkijan takaisin sotavuosiin sekä Neuvostoliiton partisaaniosastojen toimintaan. Senhän me tiedämme, että nämä siviilipukuiset terroristiosastot tekivät iskujaan syvälle suomalaisen joukkojen linjojen taakse, murhaten siviilejä, naisia ja lapsia.
Senkin tiedämme, että noissa joukossa palveli niin karjalaisia, inkeriläisiä kuin suomalaisia loikkareita, jotka kielitaitoisina olivat tärkeä osa partisaanitoimintaa.
Seikka, joka on jäänyt melkein huomiotta ja ansaitsi tarkempaa tutkimusta siitä, on mikä osuus sekä tehtävä oli partisaanijoukkoihin kuuluneilla karjalaisilla kirjailijoilla, jotka sodan jälkeen pääsivät statuksensa turvin käymään Suomessa ja hankkimaan itselleen sekä perheilleen sellaisia ylellisyystavaroita, joista tavallinen kansa ei osannut edes uneksia. Palattuaan he mustamaalasivat Suomen oloja ja tekivät propagandaa etenkin siitä, kuinka Suomen työläiset elivät kurjuudessa ja köyhyydessä.
Heidän osuutensa siviilien murhaamisessa olisi selvittämisen paikka. Siinäpä riittäisi työsarkaa jollekin asiasta kiinnostuneelle tutkijalle.
Veli-Matti Hyttinen
polvijärveläinen sanataiteenpillooja