Suomalaisten suuri enemmistö on tuoreiden tutkimusten mukaan enemmän kuin tyytyväinen Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa.

Yli neljä viidestä suomalaisesta kokee EU-jäsenyyden hyödyttävän Suomea. Erityisenä hyötynä nähdään yhteistyön tiivistyminen muiden unionin maiden kanssa sekä rauhan ylläpitäminen ja turvallisuuden edistäminen. Jopa 84 prosenttia suomalaisista toivoo nimenomaisesti EU:n ottavan suuremman roolin kansalaistensa suojaamiseksi ja puolustamiseksi.

Kun Venäjä on muuttunut aggressiiviseksi ja arvaamattomaksi, on jäsenyytemme EU:ssa yhä enemmän myös turvallisuuskysymys – ei vain kauppa-alue tai sujuvan matkailun maanosa. Ja niinhän presidentti Mauno Koivisto aikoinaan asian ajatteli, kun sanoi, että hänelle tärkein syy kannattaa jäsenyyttä 1994 oli maamme turvallisuuden varmistaminen.

Suomen hallituksen keskeisissä piireissä Ukrainan sotaa, Venäjän käytöstä ja kansalaismielipidettä luetaan toisin. Valtiovarainministeripuolue on hädissään laskevien kannatuslukujen takia. Puoluekokouksessa puolueen uusvanha johto ei halunnut tunnustaa, että hallituksen väärä politiikka karkottaa äänestäjiä. Aitojen korjausten sijaan laarin pohjalta löydettiin vielä vanhoja siemenperunoita: maahanmuutto ja EU-vastaisuus. Niitä nyt tarjotaan vaalikarjalle, josko vanha keitto vielä kelpaisikin.

EU:n ulkopuolella voi tulla aika nopeasti kylmä eikä se kylmyys poistu populistipuolueen uusvanhoilla sutkauksilla.

Kun perussuomalaiset nyt sanovat Suomen talousvaikeuksien johtuvan eurosta eikä hallituksemme perin juurin epäonnistuneesta talouspolitiikasta, voisi asiaan suhtautua hymyillen. Kun kuitenkin kyseessä on hallituksen kakkospuolue ja valtiovarainministeripuolue, muuttuu asia vakavaksi.

Jos Suomen keskeiset ministerit siirtävät toista jalkaansa yhteisen rahan ulkopuolelle, on asiaa kovin vaikea selittää. Veneen keikuttaminen tapahtuu aikana, jolloin Orpon hallituksen pitäisi hakea sympatiaa ja konkreettista tukea niin Itä-Suomelle kuin koko EU:n itärajan ongelmille. Suomelle ja Itä-Suomelle edessä on miljardien eurojen taisto, kun tänä vuonna alkavat neuvottelut seuraavasta seitsemän vuoden EU-budjetista.

EU-parlamentti hyväksyi tähän monivuotiseen budjettiraamiin omat esityksensä. Asetuimme vaatimaan erityisiä tukitoimia EU:n itärajan maille ja erityisesti raja-alueille. EU-parlamentissa on – kiitos sosialidemokraattien sinnikkään toiminnan – ymmärrystä rajaseutujen auttamiselle. Tätä linjaa pitäisi Orpon koko hallituksen nyt aktiivisesti ajaa. Se muuttuisi työpaikoiksi ja kehitykseksi koko Itä-Suomessa. Nyt ei kannata ajaa sen paremmin EU-eroa kuin euroeroakaan, vaan ymmärrystä Suomen talouden tarpeille.

EU:n ulkopuolella voi tulla aika nopeasti kylmä eikä se kylmyys poistu populistipuolueen uusvanhoilla sutkauksilla.

Eero Heinäluoma

Euroopan parlamentin jäsen