On arvokas asia, että meillä on yleinen, julkinen ja maksuton peruskoulu sekä toinen aste.

Tarkoituksena on alun perinkin ollut, että aivan kaikki lapset taustasta tai vanhempien taloudellisesta tilanteesta riippumatta voivat käydä koulussa ja saada saman opetuksen. Toisaalta on mahdollistettu myös järjestely, jossa lapset saavat terveydellisistä syistä kunnan järjestämää opetusta sairaalakoulussa tai kotona.

Näillä toimilla pyritään takaamaan yhdenvertainen opetus ja antamaan lasten ja nuorten koulupolulle mahdollisimman tasavertaiset lähtökohdat.

Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Perusopetuksen oppimäärä on suoritettava, mutta ei välttämättä koulussa. Koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna kotiopetuksessa olevien lasten määrä on yli kaksinkertaistunut.

Suojelupoliisi nosti tuoreessa kansallisen turvallisuuden katsauksessaan esiin tämän kehityskulun. Supoa huolettaa erityisesti kotiopetuksen toteuttaminen ääri-ideologisen kulman alta, kuten radikaalin islamismin tai äärioikeistolaisuuden. Tämä voi pitkällä aikavälillä vahvistaa yhteiskunnan eriytymistä, sillä lakisääteisistä sisällöistä huolimatta opetusta on vaikea valvoa.

Kotiopetusta saavien lasten määrä on verrattain pieni, alle tuhat. Supon huolta on kuitenkin syytä kuunnella, koska kyseessä on maamme turvallisuus- ja tiedustelupalvelu.

On tärkeää, että kuntien erilaiset valvontakäytännöt selvitetään ja tarvittaessa yhdenmukaistetaan ohjeistusta.

Kuntien tehtävä on valvoa kotiopetusta, mutta valvonnan taso vaihtelee. Laissa ei ole määrätty valvonnan käytännön järjestelyistä, vaan niistä päätetään paikallisesti. On tärkeää, että kuntien erilaiset valvontakäytännöt selvitetään ja tarvittaessa yhdenmukaistetaan ohjeistusta.

Lähtökohdan on edelleen oltava se, että kaikki Suomen lapset käyvät koulussa ja saavat yhteisöllisen kokemuksen ja tasavertaisen opetuksen, ellei lapsen terveydentila tai hyvinvointi muuta edellytä. Myös kotiopetuksen perusteena on oltava nimenomaan lapsen etu.

Yhtenäiskulttuurimme on monella tapaa murtunut. Väestörakenteemme on monipuolistunut, minkä seurauksena perinteinen kulttuurimme ja uskonnolliset näkemyksemme ovat yksi monien joukossa. Teknologisen kehityksen seurauksena emme seuraa enää samoja uutislähteitä tai kokoonnu television eteen samaan aikaan.

Minusta meidän pitäisi lisätä yhteistä kokemusta siellä, missä se on mahdollista. Tarvitsemme jaettua pohjaa, yhteistä ymmärrystä, josta voimme ponnistaa kukin kykyjemme ja toiveittemme mukaisesti. Päiväkotien tavoin koulu on paikka, jossa tätä yhteistä pohjaa rakennetaan.

Tuula Väätäinen

kansanedustaja (sd.)