VARKAUS / Vesa Moilanen

Edellä kirjoitettu on lainausta Suomen Teatterit ry:n alkusyksyn kannanotosta liittyen nykyisen hallituksen, valtiovarainministeriön kaavailemiin leikkauksiin, jotka uhkaavat teatterin ja kaikkinensa suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta. Kannanotossa tuotiin myös näkyville, että teatterit ja muut esittävän taiteen toimijat ovat keskeinen osa alueiden elinkeinoelämää ja niiden toiminnalla on positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Leikkauksilla olisi negatiivisia vaikutuksia myös aluetalouteen sen eri sektoreilla.

Teatteritaiteen osalta todetaan, että maamme kattava teatteriverkosto mahdollistaa yleisöille laadukkaita taidekokemuksia ympäri Suomen. Teatterit saavuttavat yleisöjä myös omaa kaupunkia laajemmalta alueelta. Esitettyjen rahoitusleikkauksien myötä on vaarana, että Suomessa on tulevaisuudessa katvealueita, joissa ei pääse kokemaan ammattiteatteria. Voidaankin syystä kysyä, että rampauttaisivatko leikkaukset Suomen teatteriverkoston radikaalisti ja leikkausten jälkeen teatteri ei kuuluisi kaikille?

Opetus- ja kulttuuriministeriön leikkauksia tiedettiin odottaa, mutta lopullinen päätös oli tyrmistyttävä. Ministeriö oli ilmoittanut, että leikkauksia ei toteuteta juustohöyläperiaatteella. Valittu linja turvaa alue-, lasten- ja tanssiteattereiden toiminnan. Samalla linja kuitenkin hämmästyttää, sillä se ajaa monet teatterit, etenkin maakunnissa ahtaalle.

– Näin suurten leikkausten vuoksi teatterit joutuvat sopeuttamaan toimintaansa merkittävästi, esimerkiksi nostamaan lippuhintoja, lomauttamaan tai vähentämään henkilökuntaa sekä vähentämään ensi-iltojen määrää. Lisäksi yleishyödyllinen yhteistyö esimerkiksi päiväkotien ja koulujen kanssa kärsii, toteaa Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen 5.11. saapuneessa mediatiedotteessa, jossa mainitaan leikkausten kohdistuvan epätasaisesti teatteri-, tanssi- ja sirkustoimijoiden kesken ja ovat 2–17 prosenttia toimijasta riippuen.

Koronasta vielä toipuvan alan leikkaukset kyseenalaistetaan ja tiedotteessa todetaan, että kulttuurialan 11 miljoonan euron leikkaus on kohtuuton huomioiden, että Orpon Turku-Helsinki tunnin junan kokonaiskustannukseksi on arvioitu kolme miljardia euroa. Tiedossa on jo, että maan hallitus on suunnitellut lisää leikkauksia kulttuurin rahoitukseen vuodelle 2026.

Varkauden Teatterin alasajo alkaa toden teolla, mikäli myös Varkauden kaupunki päätyy budjettiriihessään leikkaamaan teatterin tuesta.

Todellinen uhkakuva

Ilman taidetta ei ole ihmisyyttä – tällaisen kommentin näin kulttuurileikkauksiin liittyvissä keskusteluissa. Leikkaustoimenpiteitä joudutaan miettimään tarkasti myös Varkauden Teatterissa.

– Tulee mieleen, onko tässä tarkoitus pyyhkäistä pienten kaupunkien teatterit pois kartalta. Me olemme ammattiteatteri, joka on paikallisesti arvostettu, mutta johon saavutaan myös maakuntarajat ylittäen. Viime näytäntövuonna 39 prosenttia katsojista tuli muualta kuin Varkaudesta ja peräti 13 prosenttia lipunostajista tuli 100 kilometrin matkalta. Se kertoo, että olemme yksi kaupungin keskeisistä vetovoimatekijöistä. On tärkeää huomioida, että teatteri elävöittää Varkautta nimenomaan matkailullisesti haastavien talvikuukausien aikana, toteaa teatterinjohtaja Juha Vuorinen.

– Teatterin perimmäinen tarkoitus on tehdä meistä parempia ihmisiä ja että yhteiskunnastamme tulisi parempi. Teatteri suinkaan ei ole pelkkää viihdettä, vaan koskettamassa meidän sisimpäämme, hän jatkaa.

Leikkauksen ajankohta on valmiiksi alirahoituksesta kärsivälle Varkauden Teatterille kriittinen. Keskimääräistä suuremmalla omarahoitusosuudella toimiva varkautelainen ammattiteatteri on jo tottunut työskentelemään niukoin resurssein. Nyt julkistettu valtionosuusrahoituksen leikkaus on 63 437 euroa eli 10,3 prosenttia.

– Varkauden Teatterin alasajo alkaa toden teolla, mikäli myös Varkauden kaupunki päätyy budjettiriihessään leikkaamaan teatterin tuesta, Vuorinen toteaa huolestuneena. Mitkä ovat kaupunkistrategiassa arvovalinnat ja teatterin status – se jää nähtäväksi.

Varkauden Teatteri tekee kokoonsa nähden paljon omia tuotantoja. Syysnäytäntökaudella pyörivät Mika Räinän käsikirjoittama musiikkikomedia Rajaton rakkaus, Dario Fo:n farssi Näillä palkoilla ei makseta ja joulunalustunnelmiin vievä musiikkituotanto Joulupotkuri.

Kevätkauden suunnitelmista teatterinjohtaja Vuorinen paljastaa, että parrasvaloihin on tulossa Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle (Hella Wuolijoki / Bertolt Brecht) sekä Miika Nousiaisen kirjaan Juurihoito pohjautuva dramatisointi.

Lähikuva katosta, joka on remontin tarpeessa. Kuva: Varkauden Teatteri

Vuotava katto

Huoli rahoituksesta on todellinen. Varkauden Teatterissa tuotantoja tehdään olemassa olevilla resursseilla, käytetään koko teatteritalon henkilöstön osaamista ja luovaa mielikuvitusta – koko porukka tekee monenlaista.

Todellinen huoli on myös teatteritalon katto – se on vuotanut jo pitkään. Talo valmistui vuonna 1911 työväentaloksi, palveli eri aktiviteetteja ennen teatteritaidetta, vuodesta 1913 lähtien siellä esiintyi Näytelmäseura, jonka ensimmäinen esitys oli Minna Canthin Työmiehen vaimo. Sittemmin nimeksi tuli vuoteen 1952 saakka Varkauden Työväen Näyttämö, sitten vuoteen 1963 sakka Varkauden Työväen Teatteri. Työväenteatterista nimi muodostui Varkauden Teatteriksi vuonna 1963.

Teatteritalolla on ikää, sitä on kunnostettu ja laajennettu vuosikymmenien saatossa.

– Teatterin toiminnan tämänhetkinen rahoitus on tarkoitettu teatteritoiminnan pyörittämiseen, mutta sillä ei kateta suuria remontteja. Teatteritoiminta ylipäätään ei ole voittoa tavoittelevaa ja toiminnallamme emme ole voineet kerätä sellaisia kassavaroja, että korjaisimme kaiken, mitä eteen tulee. Pieniä remontteja on tehty, kesän aikana remontoitiin kampaamo, aulatila remontoitiin viime vuonna. Nyt kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja julkisivusuojattu teatteritalo tarvitsee uuden katon, jonka kustannus on 500 000 euroa. Mitä pidempään katto on korjaamatta, sitä suurempia vahinkoja syntyy, teatterinjohtaja Vuorinen toteaa.

Pienetkin ”avustuspurot” ovat kerryttämässä kassaa kattoremonttiin. Teatterin kotisivuilla netissä on käynnissä pienkeräys, teatteri on valmistuttanut useita omia tuotteita myyntiin ja teatterin aulatilassa on lipunmyynnin läheisyydessä kirstu, jonne voi laittaa roposensa ja omalta osaltaan olla tekemässä hyvää. Teatterinjohtaja Juha Vuorisen mukaan tarkoituksena on myös käynnistää yrityksille suunnattu isompi kampanja.

Varkauden teatteritalolla on ikää pitkälti toistasataa vuotta. Vuotava katto olisi saatava pikaisesti korjattua. Kuva: Vesa Moilanen