Pysähdyimme hetkeksi vuorta kiertävälle Kantalahti–Umba -tielle ja saimme napatuksi muutaman maisemakuvan. Kuva: Martti Vaskonen.
Murmansk-Viro-matkapäiväkirja 2025: 12.5. (Kantalahti - Umba - Kantalahti)
Joensuulainen Martti Vaskonen matkustaa toukokuun aikana Norjan raja-aseman kautta Venäjän Murmanskiin, Karjalan tasavaltaan ja lopulta Viron kautta takaisin Suomeen. Matka kestää arviolta ainakin kaksi viikkoa.
Martti Vaskonen
Ma 12.5.2025
Venäjän vastaisilla pakotteilla on kasattu esteitä suomalaisille matkailijoille. Hotelliin kirjautuminen ennakkoon vaatii sen verkkosivuston käyttämistä ja usein maksamista etukäteen. Tämä ei ole meille enää mahdollista ja kysymme vapaita huoneita niistä paikoista, missä majoitusta on tarjolla. Tällä kertaa tulevaa säätä ennustimme hotellin huoneeseen avautuvasta näkymästä Kantalahden keskusta-aukiolle.
Kävin pankissa vaihtamassa rahaa ja sitten lähdimme ajamaan Kantalahdesta noin 100 km itään rannikolle Umbaan, katsomaan ensimmäistä sinne tehtyä puukirkkoa. Tie on alkumatkasta vuoristoinen ja näkymät huikaisevat. Korkein vuori on lähes 800 metriä merenpinnasta ja muut etelä ja pohjoispuolelle jäävät vuoret ovat 600 metrisiä. Mutkainen tie oli hyväkuntoinen, mutta liikennettä oli niin paljon, että kuvaaminen ei onnistunut. Paikkasimme tilannetta myöhemmin kuvaamalla Vienanmeren (Белое Море) rannasta lumipeitteisille vuorille ja pysähtelemälle sinne tänne, kun riittävän mielenkiintoista tuli reitillä vastaan. Umbassa kuulimme, että vanhalle kirkolle ei saa nyt mennä, joten teimme pienen kierroksen ja ajoimme kioskin eteen.
Kioskin ulkonäöstä ei voinut päätellä onko se auki vai kiinni, vai joko se oli lopettanut kokonaan? Autoja kioskin edessä kuitenkin oli. Missä olivat ihmiset? Ovi aukesi kevyesti ja sisätilat olivat upean puhdasta lakattua mäntyä kaikki, koko sisustus seinät, lattia, pöydät, penkit, katto ja myyntitiskiä myöten. Yhtä seinää koristi ikivanha puinen ruori sekä lukuisat diplomit vuoden yrittäjä palkinnoista ja muista ansioista. Diplomit kuuluivat naiselle, joka oli myös kokki ja hän hoiti kaiken kioskiin liittyvän työn. Ruoka oli hyvää. Sen vuoksi muut asiakkaat olivat siellä.
Asutusta Umbassa on ollut vuosisatoja ja elämää Kuolan niemimaalla vuosituhansia ja sitä varten me olimme tulleet - etsimään elämää. Digiaika on aikaa, millä on vähäinen kosketus elämään. “Yksilöllisiä” kännykän käyttäjiä on jo miljardeja ja niillä rikastuneet supermiljardöörit haluavat ykköseksi avaruusmatkailu-bisneksessä. Umban asukasluku on parhaista vuosistaan liki puolittunut, mutta elämä jatkuu turismin, luonnonantimin ja läheisen sotilasalueen vaikutuksesta. Emme yrittäneet muuttaa sotilaallista tasapainoa Naton ja Venäjän välillä, vaan ajoimme Kantalahteen. Sotilaallista tasapainoa halutaan horjuttaa Naton hyväksi liikaa. Läntinen arvoyhteisö on kulutusahmatti. Sen keskeiset valtiot kuluttavat moninkertaisesti, mitä sen väestöosuus henkeä kohti laskettuna kuuluisi olla maailman kokonaistuotannosta. Tämän vuoksi johtavat Nato maat, ovat valmiita suoriin hyökkäyksiin ja valloituksiin luonnonvaroiltaan rikkaisiin maihin. Viimeiset saavutukset tällä saralla ovat Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka.
Katso karttaa hyvä lukija, mitä näet? Kuolan alue on laajuudeltaan noin 100 000 km² ja se on vuoristoinen. Sen alueella on harvinaisia, rikkaita mineraaliesiintymiä ja niiden teollinen käyttö on vasta alkutekijöissään. Alkutekijöissä on myös geopolitiikan muuttaminen rauhan politiikaksi.
Kansainvälinen poliittinen ilmapuntari ennakoi rajua heilahtelua, mikä tuntuu erityisesti Suomessa. Mitä pitkäaikaiset naapurimme Nato-piikkilangan takana tästä ajattelevat? Joensuulainen Martti Vaskonen lähti tutustumaan asiaan ja matkaa toukokuussa Norjan Storskogin rajanylityspaikan kautta Murmanskiin, Karjalan Tasavaltaan, Lugaan ja lopulta Viron Narvan kautta takaisin Suomeen. Matka kestää arviolta vähintään kaksi viikkoa. Matkaraportti on luettavissa vain Itäsuomalaisen verkossa.