Jyrki Tiippana ja Esko Jumppainen ihmettelevät kapeaa salmea, joka eristää Pöytälahden. Kuva: Pia Paananen
Hankkeella kohti ekologista kestävyyttä, monimuotoisuutta ja puhtaampaa vettä
Järviyhdistyksen jäsenet ovat silmät ja korvat, kun Juojärveä hoivataan eu-rahalla parempaan kuntoon.
LIPERI / Pia Paananen
Tuusniemen, Outokummun, Liperin ja Heinäveden alueella aaltoileva Juojärvi on poikkeuksellisen kirkasvetinen järvi. Viimeisten vuosikymmenien aikana Juojärvenkin vesistö on muuttunut. Muutos on näkynyt lahukoiden tummentumisena ja esimerkiksi kalastusvälineet ovat limoittuneet viime vuosina. Ranta-asukkaat huolestuivat järven tilasta pari vuotta sitten. Huoli tuotti Savo-Karjalan vesistönsuojeluyhdistyksen (SKVSY) tekemän kyselytutkimuksen ja esiselvityksen, joka toi esille tarpeen tehdä useita erilaisia toimenpiteitä järven lähivaluma-alueilla humuskuormituksen vähentämiseksi ja tummumiskehityksen pysäyttämiseksi.
Niiden pohjalta SKVSY käynnisti tänä keväänä Juojärven tummumisen ehkäisyyn ja monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävän Kirkkaasti monimuotoista -hankeen (Kimo-hanke). Hankkeen suuruus on noin 200 000 euroa.
Muutos on näkynyt lahukoiden tummentumisena ja esimerkiksi kalastusvälineet ovat limoittuneet viime vuosina.
Järviyhdistys syntyi ranta-asukkaiden huolesta
Sama Juojärveen liittyvä huoli synnytti myös Kirkas Juojärvi ry:n.
– Meille on yleishyödyllisenä ympäristöjärjestonä löytynyt hyvä rooli olla SKVSY:n kumppanina isossa ja tärkeässä hankkeessa. Olemme hankkeen apuna olevat paikalliset silmät ja korvat, kerromme havainnoistamme eteenpäin tutkijoille. Lisäksi levitämme tietoa Juojärvestä, järviyhdistyksen puheenjohtaja Esko Jumppainen kertoo.
Järviyhdistyksen jäsenistä hankkeen ohjausryhmään kuuluu emeritus limnologi Kimmo Silvo.
Seisomme Juojärven kaakkoisosassa noin 240 hehtaarin ojitetulla Karpanrimmen suolla järviyhdistyksen puheenjohtaja Jumppaisen ja Kimo-hankkeen ohjausryhmään Heinäveden kunnan edustajana kuuluvan kunnanmetsätalousinsinööri Jyrki Tiippanan kanssa. 1960-luvulla ojitettu Karpanrimpi on yksi eteläisen Juojärven rantaviivalla olevista ongelmallisimmista alueista.
– Tässä on useita syitä. Alue on laaja ja ojista virtaa järveen koko ajan humuspitoista vettä. Toiseksi tässä kohdalla on hyvin kapea salmi eikä suo-ojien tuoma vesi sekoitu Juojärven vesimäärään vaan jää Pöytälahden pohjukkaan, Jumppainen kertoo samalla kun ottaa vesinäytteen Karpanrimmen ojasta.
Vesi on tummaa.
Näytepullo Karpanrimmen suo-ojaan ja korkki kiinni. Esko Jumppainen on ottanut useita vuosia vesistönäytteitä Juojärven valuma-alueelta, ja näkee heti, että Karpanrimmen vesi on humuspitoista ja tummaa. Kuva: Pia Paananen
Yhdessä maanomistajien kanssa
Jyrki Tiippana kertoo, että Heinäveden kunnalle uusi yhdistys ja alkamassa oleva hanke on merkittävä. Heinäveden kunnan alueella on lukematon määrä Juojärven reitin rantaviivaa ja lisäksi saarten rantaviivat.
Kunnan omasta metsäomaisuudesta Juojärven rantaan ei rajoitu palstoja, mutta Papinniemessä Polvimäen tila ja Sarvikummussa sijaitsevat tilat kuuluvat Juojärven valuma-alueeseen.
– Heinäveteläisittäin esiselvityksessä mainittu Juurikkaselän happikato on yksi niistä asioista, jota paikallisten maanomistajien ja SKVSY:n tutkijoiden kanssa on syytä etsiä ratkaisua, Tiippana arvioi.
Jumppainen ja Tiippana pitävät Kimo-hankkeeseen kuuluvasta laajasta tiedotuksesta. Molemmat ymmärtävät, että ilman ranta-alueen maanomistajien, metsänomistajien, vaki- ja kesäasukkaiden ja muiden toimijoiden halua pitää huolta Juojärvestä kunnostustoimien kanssa ei päästä eteenpäin.
– Tuleva kesä on yhdistyksellemme kiireinen. Olemme mukana useissa tapahtumissa, joissa voimme pitää esillä hanketta ja kertoa toiminnasta, Jumppainen kertoo.
Vettä Outokummun maljasalmelta ja Liperin Karpanrimmeltä. Väriero on huomattava. Kuva: Pia Paananen
KiMo-hanke 2025–2027
Hanketta hallinnoi Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys.
Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Kirkas Juojärvi ry.
Hanketta toteutetaan Juojärven ympäryskunnissa Outokummussa, Liperissä, Heinävedellä ja Tuusniemellä.
Hanke alkaa maanomistajille ja muille alueen toimijoille suunnatulla tiedonvälityksellä. Muun muassa Aamukahviwebinaarit tarjoavat tietoa eri aiheista.
Konkreettisten kosteikko-, ennallistamis- ja valuma-aluesuunnitelmien laatiminen alkaa sitä mukaa, kun innostuneita maanomistajia saadaan mukaan.
Tavoitteena tuottaa noin 30 erilaista suunnitelmaa ja selvitystä, jotka tukevat Juojärven valuma-alueiden ekologista kestävyyttä, monimuotoisuutta ja vesiensuojelua.