Anne-Mari Tiainen

Kiertävä ortodoksinen uskonnonopettaja Johannes Vasileinpoika Karhapää (1884 - 1918) liitettiin pyhien joukkoon heinäkuussa 2019 nimellä pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen. Hän kärsi ja kuoli uskonsa vuoksi. Karhapäästä tuli ensimmäinen suomalaissyntyinen pyhä ja toinen Suomen ortodoksisen kirkon esityksestä kanonisoitu henkilö.

Johannes Karhapään maalliset jäännökset lepäävät Kokonniemen kalmistossa Ilomantsissa. Hänet teloitettiin ampumalla Suomen sisällissodan uhrina kevättalvella 1918 Joensuun Siilaisella. Karhapää oli leimattu punikiksi ja ryssän kätyriksi ortodoksisen kirkon puolesta toimimisensa vuoksi.

Joukkohaudasta sukuhautaan

Karhapään ruumis oli yli kahdeksan kuukautta punaisten joukkohaudassa, kunnes Johanneksen Anna-leski ja Jaakko-veljen vaimo Anni saivat luvan mennä sitä etsimään. Naiset tunnistivat ruumiin villasukkien mustien raitojen avulla. Johannes Karhapää haudattiin siunattuun maahan Kokonniemeen Karhapäitten sukuhautaan 13.12.1918.

Hautakiveen on merkitty teksti:

Johannes Karhapää

* 18 13/7 84.

MURHATTU JOENSUUSSA.

+ 19 8/4 18.

Murhattu on hätkähdyttävän voimakas ilmaisu, mutta nimenomaan se on totuus Johannes Karhapään kohtalosta. Hänet murhattiin syyttömänä ja ilman oikeudenkäyntiä.

Kokonniemen ikiaikainen metsäkalmisto pyhän Johanneksen hautoineen on sopiva kohde pienen pyhiinvaellusretken tekemiseen.

Ristisaattoja ja jumalanpalveluksia

Ilomantsissa on ainutlaatuinen tilaisuus pitää jumalanpalveluksia marttyyrin haudalla, kuten varhaiskristityt ovat tehneet. Iljan praasniekan aikaan heinäkuussa toimitetaan liturgia pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen haudalla, ja tehdään Kokonniemeen perinteinen ristisaatto, jossa kuljetaan tämän Ilomantsin Hömötissä syntyneen ja Sonkajanrannalla asuneen ja vaikuttaneen miehen hautapaikan vierestä.

Kokonniemen ikiaikainen metsäkalmisto pyhän Johanneksen hautoineen on sopiva kohde pienen pyhiinvaellusretken tekemiseen. Sinne ohjaavat opasteviitat Ilomantsin ortodoksisen kirkon pysäköintialueelta. Kävelymatkaa sorastettua kävelytietä ja polkuja pitkin on noin 300 metriä. Karhapäitten haudalla kannattaa istahtaa muistelupenkille hiljentymään, ehkäpä sytyttää tuohus ja pyytää pyhältä Johannekselta esirukouksia. Lopuksi voi nauttia haudan äärellä pienen muistoaterian perinteiseen karjalaiseen tapaan.

Ilomantsin Pyhän profeetta Elian kirkossa voi käydä katsomassa kahta pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen ikonia. Lisäksi siellä on Laatokan Valamosta peräisin oleva suuri Golgatan risti, jonka Karhapää on tuonut alunperin rakennuttamaansa Sonkajanrannan kirkkoon.

Kokonniemeen vievä uusi kävelytie. Kuva: Anne-Mari Tiainen

Pyhän naisprofeetta Hannan kirkko Sonkajanrannalla on vihitty käyttöön vuonna 1915. Kuva: Anne-Mari Tiainen

Kaunis kirkko Sonkajanrannalla

Johannes Karhapään elämäntyön tärkein konkreettinen tulos on pyhän naisprofeetta Hannan kirkko hänen kotikylässään Tuupovaaran Sonkajanrannalla. Kirkon vihkimisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 110 vuotta. Järvenrantamaisemassa sijaitsevan puukirkon uusi isännöintsijä on Heimo Lyhykäinen.

Kirkkoa on kehuttu yhdeksi ortodoksisen rakennuskulttuurin helmeksi ja kauniiksi kuin koru. Se on Museoviraston määrittelyn mukaisesti ensimmäisen luokan rakennussuojelukohde ja kirkko ympäristöineen maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Sonkajanrannan kirkonmäellä on Karhapään muistoksi vuonna 1988 pystytetty Sovinnonristi. Kirkon ympärillä avautuu arvokas perinnemaisema: hakamaa-tyyppinen valoisa metsikkö ja viehättävä, monilajinen kukkaniitty. Lähellä on myös vuonna 2005 valmistunut, Sonkajanrannan osakaskunnan omistama kirkkotupa. Rannasta, kuusten katveesta löytyy eväiden syöntipaikaksi sopiva laavu.

Heinäkuun 12. - 13. päivä Sonkajanrannalla vietetään pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen kanonisoinnin vuosijuhlaa. Siihen kuuluva ristisaatto Johanneksen jalanjäljillä Karhapäänvaaralle, jossa on sijainnut Johanneksen ja hänen Jaakko-veljensä pieni kotitalo. Lisäksi juhlaan kuuluu ortodoksisia jumalanpalveluksia. Juhlaan ristisaattoineen ja jumalanpalveluksineen voi osallistua kuka tahansa.

Pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen, rukoile Jumalaa meidän puolestamme!