JUUKA / Vesa Martikainen

Toukokuussa 25 vuotta yrittäjänä ollut Elsinen tietää, mitä yksin yrittäminen tarkoittaa. Ei ehkä paksua tilipussia, mutta toimeen tulee kun on optimistinen ja sinnikäs. Ja tekee huolella sitä, mihin on myös sisäinen palo.

Nuoren Helena Elsisen ajatus oli opiskella käsityönopettajaksi. Hän kävikin ensin Joensuussa kolmivuotisen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen. Opintoihin kuului mittatilausompelijan opinnot sekä työharjoittelu Juuassa silloisella Nahkavalmiste Siipolalla.

Yrittäjä Kyösti Siipola tarjosi jatkoksi vakipaikkaa ompelijana. Siitä ura eteni malliompelijana, kaavoittajana ja työnjohtajana, ja ajatus opettajan urasta hiipui taka-alalle. Perhekin kasvoi ja tulevaisuus näytti selvältä.

Mutta työnantajan toiminta loppui 1990-luvun lamaan, ja Elsinen olikin uuden edessä 17 vuoden työputken päätteeksi. Käsityö veti kuitenkin edelleen, ja yrittäjyys näytti parhaalta vaihtoehdolta työllistyä.

Asiakkaan nahkatakki odottamassa Helena Elsisen taikomaa muodonmuutosta. "Tulee pienempi ja muodikkaampi". Kuva: Vesa Martikainen

Ei kirvestä kaivoon, toimeen on tultu

Elsinen haki oppia lyhyeltä yrittäjäkurssilta ja Käsityökeskuksen käsityöyrittäjäkoulutuksesta.

– Minulle oli jo siinä vaiheessa selvää, että minä pyrin sitä kohti, että minusta tulee yrittäjä.

– Koettelemuksia on ollut matkan varrella, mutta niistä on aina selvitty. Kirvestä ei kaivoon nakata.

Elsinen sanoo, että valtavia summia ei ole käsityöllä tienattu, mutta laskut on maksettu ja toimeen tultu. Elsinen myöntää, että ompelimo on "vähän elämäntapa", jossa yhdistyvät harrastus, työ ja elämä. Toisaalta silloin jaksaakin ja pärjää. Ja joka päivä on aina erilainen, mikä on hyvä asia.

– Kannustan lähtemään yrittäjäksi, mutta on otettava selvää monesta asiasta ennen yrityksen perustamista. Muun muassa rahoituksesta ja kilpailutilanteesta.

– Ja on oltava varma alastaan, tykättävä työstään ja asiakaspalvelusta.

Elsisen työtilat ovat Juuan keskustassa entisessä hirsisessä kunnantalossa. Vaikka yksin yrittääkin, niin tukena ovat myös yli satavuotiaan Taitokartanon kahdeksan muuta yrittäjää. Muun muassa toinen ompelija ja verhoilija. Yksin yrittäjiä hekin.

Jos on ostettu hyvä ja kallis vaate, niin ei pidä luovuttaa, jos tulee reikä tai vetoketju menee rikki.

"Töitä riittää, kun ihmiset muuttuu"

Lankasuoran asiakkaat ovat yksityishenkilöitä ja yrityksiä ympäri maakuntaa ja kauempaakin. Nyt yli puolet töistä on korjausompeluita.

– Ehkä tämä aika on sellainen, että ihmiset käyttävät tarkemmin vaatteensa.

– Ja jos on ostettu hyvä ja kallis vaate, niin ei pidä luovuttaa, jos tulee reikä tai vetoketju menee rikki. Ensin kannattaa näyttää meille ompelijoille, voiko sille tehdä jotain ja mikä on hinta-arvio, Elsinen neuvoo.

Kirpputorien suosio näkyy myös ompelijalle. Laadukas löytö, vaikka vanhojen tanssipuku, voidaan muotoilla uuden käyttäjän vartalolle h-hetkeä varten. Myös ne vartalot muuttuvat ja edellisten vuosien juhlapuku onkin "kutistunut" kaapissa. Kenelle jatketaan, kenelle lyhennetään, kavennetaan kun laihdutaan ja toisinkin päin.

Työnalla on ja on ollut myös verhoja ja muuta sisustusta yrityksille ja yksityisille, paviljongin kattoa ja lierihattuja ja niin edelleen. Ehkä oudoimpana suppiloita, joilla seurattiin lentolannoituksen onnistumista metsässä.

Elsisen omia tuotteita ovat lammasturkistossut ja –rukkaset.

– Vauvalle on oma malli tossut ja rukkaset. Ne ovat tosi lämpimät rattaissa, ompelija kehuu.

Eläkepäivät siintävät muutaman vuoden päästä. Entäs sitten?

– Kotona varmaan ompelen itselleni ja läheisilleni, nainen naurahtaa.

– Ja ulkoilmaihmiseksi herkeän enemmän. Marjastan, sienestän, lumikenkäilen, tykkään olla luonnossa ja olen ollut pienen ikäni mukana yhdistystoiminnassa.

Asiakkaan mitoilla leikattu ja ommeltu lukion vanhojen tanssien puku. Helena Elsinen ompelee työnsä viimeisen päälle, vaikka se veisikin hieman enemmän aikaa. Kuva: Vesa Martikainen