Venäjän hyökkäyssota ja rajan sulkeutuminen ovat romuttaneet vuosikymmenien aikana rakentuneita elinkeinorakenteita, erityisesti Kaakkois-Suomessa. Nyt katseet kohdistuvat kehysriiheen: tehdäänkö päätöksiä, jotka mahdollistavat uuden kasvun, vai annetaanko itärajan alueiden näivettyä?

Itä-Suomen haasteet ovat poikkeuksellisia, ja siksi myös ratkaisut vaativat poikkeuksellista rohkeutta. Alueen saavutettavuus, investointiympäristö ja EU-rahoituksen oikeudenmukainen kohdentuminen nousevat keskiöön. Karjalan rata on tästä konkreettinen esimerkki. Luumäen ja Joutsenon välinen kaksoisraide ei ole pelkkä liikennehanke, vaan kriittinen investointi vientiteollisuuden kilpailukykyyn ja huoltovarmuuteen. Hallitusohjelman kirjaus ei enää riitä – kehysriihessä tarvitaan rahoituspäätös.

Keskeinen kysymys on erityistalousalueen perustaminen.

Toinen keskeinen kysymys on erityistalousalueen perustaminen. Imatran seudulle kaavailtu erityistalousalue voisi olla käännekohta, joka palauttaa investoijien kiinnostuksen ja tuo alueelle työpaikkoja. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että vero- ja investointikannustimilla voidaan kiihdyttää kasvua nopeasti. Itä-Suomi tarvitsee tällaisen kokeilun nyt, ei joskus tulevaisuudessa.

EU-rahoituksessa itärajan maakuntien epätasa-arvoinen asema on korjattava. Ei ole hyväksyttävää, että geopoliittisesti haavoittuvimmat alueet saavat vähiten tukea elinkeinorakenteen uudistamiseen. Tulevalla EU-ohjelmakaudella rahoituksen on tunnistettava itärajan erityisasema ja tuettava alueiden veto- ja pitovoimaa.

Puhtaan siirtymän investoinnit, vahva koulutus- ja tutkimusperusta sekä toimivat liikenneyhteydet tarjoavat Itä-Suomelle uuden suunnan. Kehysriihi on hetki, jolloin hallitus voi osoittaa ymmärtävänsä tämän kokonaisuuden. Kyse ei ole vain Itä-Suomen tulevaisuudesta, vaan koko Suomen kyvystä uudistua muuttuneessa maailmassa.

Niina Malm

kansanedustaja ja SDP:n vpj.