Sanomalehti Karjalainen ja eräät muut samaan konserniin kuuluvat paikallismediat harjoittivat syksyllä ansiokkaasti tällaista spekuloidessaan (4.10.25), että maakuntajohtaja Markus Hirvosen kannattaisi asettua eduskuntavaaleihin ehdolle. Kohta toinen lehti jo komppasi ajatusta, mutta totesi, ettei maakuntaliitolla ole varaa Hirvosta menettää. Hirvonen sai lopulta oikaista, ettei ole lähdössä ehdolle. Tästäkin sai pienen uutisen.

Hirvosta ei tarvita maakuntaliittoon, jos ei ole maakuntaliittoja.

Vakavasti puhuttuna Hirvosta ei tarvita maakuntaliittoon, jos ei ole maakuntaliittoja. Tällaisestakin vaihtoehdosta on nimittäin aika ajoin puhuttu, kuten Jarno Strengell Itäsuomalaisessa (5.3.2026) muistutti.

Erityisesti keskustelua on käyty toiminnan yhdistämisestä hyvinvointialueisiin, joiden rahoitus ja rakenne ovat edelleen käymistilassa. Erityistalousalueiden tarpeestakin on puhuttu erityisesti Itä-Suomen kohdalla.

Aihetta uudistamiselle onkin, sillä esimerkiksi monien kuntien edellytykset järjestää työllisyyspalveluita tai kohta peruskoulujakaan alkavat olla kyseenalaiset.

Vanhojen läänien jäätyä historiaan 2009 läänien viranomais- ja elinkeinotehtävät jaettiin AVI:n ja ELY:n hoidettavaksi. Maakuntaliitoille jäivät maakuntalentokenttien lobbaamistyö ja hähmäinen edunvalvonta, joita moni pitää toisarvoisena toimintana, varsinkin kun Kauppakamarien ja Business Finlandin kellokkaat pitävät samasta jo huolen. Maakuntapäivä haiskahtaa sekin lähinnä Karjalaisen PR-tilaisuudelta, mitä se lähtökohdiltaan onkin.

Ei maakuntahallinnon oikeutusta paranna sekään, että luottamuspaikat jaetaan puolueiden kesken kuntavaalien perusteella. Jos näihin valintoihin olisi aidosti mahdollisuus vaikuttaa, ja alueille myönnettäisiin jopa oma verotusoikeus, se tuskin ainakaan laimentaisi aluevaalien merkitystä ja suosiota.

Arto Miettinen

Itäsuomalaisen päätoimittaja